2.10.2018

Hallitus aikoo keventää henkilöperusteisen irtisanomisen kriteereitä alle 20 henkilöä työllistävissä työpaikoissa. Muutoksen jälkeenkin irtisanominen edellyttäisi edelleen varoitusta.

Muutoksessa potkut voisi antaa entistä vähäisemmän työvelvoitteen laiminlyönnistä tai epäasiallisesta käyttäytymisestä. Jäisi työnantajan harkinnan varaan, miten epäasiallinen käyttäytyminen, alisuoriutuminen tai vaikutus työyhteisöön määriteltäisiin.

Irtisanomissuoja on työsopimuslain keskeisiä asioita. Sitä ei pidä muuttaa kevyin perustein tai neuvottelematta eri tahojen kanssa.

Käytännössä muutoksen toteutuminen tarkoittaisi sitä, että työnantaja voisi entistä helpommin vedota luottamuspulaan esimerkiksi tapauksissa, joissa työntekijä on ollut eri mieltä työnantajan kanssa tai tuonut esiin työpaikan epäkohtia. 

Onko irtisanominen nykyään hankalaa?

Suomessa henkilöperusteinen irtisanomissuoja on eurooppalaisittain keskitasoa. Tämän voi todentaa OECD:n tilastoista.

Nykyisinkin on mahdollista irtisanoa työntekijästä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä irtisanomisperusteella. Tällaisia perusteita ovat esimerkiksi työntekijän velvoitteiden vakava rikkominen, työn tekeminen huonosti tai ohjeiden vastaisesti tai toistuva myöhästely.

Muutoksia on perusteltu työllistämisvaikutuksilla, onko niitä?

Hallitus perustelee muutoksia niiden työllistämisvaikutuksilla. Tutkimusten mukaan kokonaistyöllistämisvaikutus jäisi käytännössä olemattomaksi, kun uusia palkattaisiin samalla kun entisiä irtisanottaisiin.

Maailmalta on lisäksi tutkimusnäyttöä siitä, että vaikutusten asettaminen eri kokoisiin yrityksiin voi hillitä yritysten haluja kasvaa ja sitä kautta työllistää.

Ratkaiseeko esitys työllistämisen ongelmia?

Hallitus on tällä kaudella jo mm. pidentänyt koeaikaa 6 kuukauteen ja lyhentänyt takaisinottovelvollisuutta merkittävästi. Nämäkin ovat ns. työllistämiskynnystä madaltavia toimia, joiden vaikutusta ei ole ehditty seurata ja raportoida.

Insinööriliitto katsoo, että yhteiskunnassakin pitää toimia niin, että vaikutukset arvioidaan ja raportoidaan ennen uusien toimien aloittamista.

Työsopimuslaki mahdollistaa jo nykymuodossaan yrityksen koon huomioimisen irtisanomisperusteen arvioinnissa. Ehdotettu muutos aiheuttaa merkittävää haittaa oikeusvarmuudelle, koska ehdotettu muutos on lain tulkinnan kannalta äärimmäisen epäselvä.

Haluammeko vastustaa yrittäjiä tai vaikeuttaa pienten yritysten toimintaa?

Emme. Insinööriliiton tavoite on mahdollisimman korkea työllisyys. Hallituksen suunnitelma ei kuitenkaan vaikuta asiantuntijoiden mukaan parantavan työllisyyttä. Sen sijaan se lisää työsuhteiden epävarmuutta ja lisää palkansaajien turvattomuutta.

Irtisanominen ei Suomessa ole erityisen vaikeaa verrattuna muihin maihin.

Onko asiasta neuvoteltu riittävästi?

Hallitus ei esitystä tehdessään ole neuvotellut työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämä on vastoin Kilpailukykysopimuksen teon yhteydessä annettua lupausta valmistella työelämän lainsäädäntöä yhdessä.

Insinööriliiton mielestä esitys on syytä vetää pois ja aloittaa neuvottelut yhdessä palkansaajaliikkeen kanssa työllisyyden nostamisen keinoista.

Onko meillä esittää vaihtoehtoa?

On. Insinööriliitto esittää mm. kilpailukieltosopimusten kieltämistä, millä olisi selkeitä työllisyysvaikutuksia liikkuvuuden parantuessa. Lisäksi haluamme nostaa arvonlisäveron alarajaa ja antaa enemmän tukea ensimmäisten työntekijöiden palkkaukseen.