Normaalin työsuhdeneuvonnan, ohjeistuksen, tuen ja sopimuskommentointien lisäksi lakimiehet ovat hoitaneet kevään aikana kymmeniä jäsenten työsuhdeasioita. Ohessa on poimintoja käsiteltävänä olleista jutuista.

Työnantaja tarjosi jäsenelle päättösopimusta ilman mitään korvausta, koska jäsen oli aikoinaan tehnyt sopimuksen yrityksen kanssa, jossa hän oli itse omistajana. Neuvoteltiin jäsenelle kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava korvaus ja lisäksi vuoden 2017 bonus.

Sopimuksen arvo jäsenelle oli yhteensä noin 110 000 euroa. Jäsen oli erittäin tyytyväinen lopputulokseen.

Työnantaja oli yllättäen ja ilman irtisanomisperustetta tarjonnut jäsenelle päättösopimusta kuuden kuukauden korvauksella, joka olisi vastannut jäsenen irtisanomisaikaa. Avustimme jäsentä, joka hyväksyi sopimuksen, jossa kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi on kuuden kuukauden palkkaa vastaava kertakorvaus. Arvo noin 50 000 euroa.

Työnantajalla oli tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste. Vaihtoehtoina olivat joko yhteistoiminta-neuvottelut ja irtisanominen ilman sopimusta tai päättösopimus.

Vertailimme jäsenelle päättösopimuksen ja irtisanomisen vaihtoehtoja. Jäsen sai sovittua mieluisensa yhdistelmän, jonka rahallinen arvo oli selvästi parempi kuin työnantajan aluksi tarjoama.

Työnantaja oli halunnut järjestellä tehtäviä uudelleen. Irtisanomisen sijaan jäsenelle saatiin neuvoteltua päättösopimus, arvoltaan yli 70 000 euroa.

 

Perusteeton työsuhteen päättäminen

Jäsenellä oli ollut kahdeksan peräkkäistä määräaikaista työsuhdetta, joista viimeisen jälkeen hänelle oli luvattu toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Siihen palkattiin kuitenkin henkilö talon ulkopuolelta. Määräaikaisuuden perusteita ei ollut suureen osaa määräaikaisista työsopimuksista.

Asia sovittiin. Jäsenelle hyöty oli noin 14 000 euroa.

Jäsenen työsopimus oli irtisanottu tuotannollisin ja taloudellisin syin ilman yhteistoimintamenettelyä. Laadimme hänelle päättösopimuksen kuuden kuukauden palkalla, arvo noin 27 000 euroa.

Jäsen oli irtisanottu. Takaisinottovelvollisuusaikana rekrytoitiin uusia työntekijöitä samoihin tehtäviin. Asia sovittiin kuuden kuukauden palkalla. Sopimuksen arvo jäsenelle noin 30 000 euroa.

Työnantaja oli irtisanonut jäsenen henkilökohtaisella perusteella. Kirjelmöimme asiasta ja ilmoitimme riitauttavamme irtisanomisen, koska ei ollut perusteita irtisanoa ja oli poikettu työsopimuslain säännöksistä.

Saimme sovittua noin 33 000 euron arvoisen päättösopimuksen, johon jäsen oli tyytyväinen. Jäsenen työsuhde oli kestänyt alle vuoden.

Luottamusmies oli irtisanottu tuta-perusteella. Työnantaja väitti työn loppuneen. Työnantajan mukaan muuta työtä ei ollut tarjolla.

Riitautimme irtisanomisen ja teimme työehtosopimuksen valvontapyynnön työnantajaliittoon. Asia saatiin sovittua siten, että kuuden kuukauden irtisanomisajan lisäksi jäsenelle maksettiin hänen 16 kuukauden palkkaansa vastaava korvaus.

 

Palkat palautuivat entiselle tasolleen

Työnantaja oli laskenut kahden jäsenen palkkaa perustuen heidän tehtäviensä vaativuuden alenemiseen. Jäsenten mukaan tehtävät olivat näennäisistä muutoksista huolimatta säilyneet samoina.

Neuvottelujen jälkeen työnantaja perui toimenpiteet, palautti palkat entiselle tasolleen ja maksoi takautuvasti jäsenille noin 1 700 euron palkkasaatavat viivästyskorkoineen.

Yrityksessä oli tehty palkanalennussopimus vuonna 2009. Palkkoja oli maksettu osin takaisin vuosien kuluessa. Jäsen oli irtisanoutunut vuoden 2017 kesällä. Saatavia vaadittiin entiseltä työnantajalta, joka vaatimusten jälkeen maksoi valtaosan noin 16 000 euron saatavista ja ilmoitti maksavansa loput keväällä 2019.

Jäsenen työsuhteen päättymisen syiden selvittelyn yhteydessä nousi esille kysymys hänen palkkansa työehtosopimuksen mukaisuudesta. Asiaa selviteltiin ja palkka todettiin hieman työehtosopimuksen palkkaa pienemmäksi.

Saimme sovittua, että työnantaja maksaa jäsenelle palkanerotusta 200 €/kk koko hänen työsuhteensa ajalta, mikä vaikuttanee myös päivärahan suuruuteen.

 

Kiistaa keksintökorvauksista

Jäsen työskenteli oppilaitoksen palveluksessa ja osallistui patentoitavan keksinnön luomiseen. Esimies kiisti osallisuuden, eikä jäsentä tämän vuoksi ollut ilmoitettu keksijäksi eikä keksintökorvausta ollut maksettu.

Selvitystyön ja neuvottelujen jälkeen jäsen ilmoitettiin retroaktiivisesti patenttihakemukseen keksijäksi ja korvaus maksettiin. Keksinnön arvo, ja tämän myötä lopullinen rahallinen hyöty, selviää vasta myöhemmin. Jäsenelle oli kuitenkin tärkeintä, että hänen asemansa keksijänä tunnustettiin.

Ulkomainen emoyhtiö lopetti tytäryhtiön ja työntekijöitä oltiin irtisanomassa. Kahdella jäsenellä oli keksintöjä, joista ei ollut maksettu keksintölain mukaisia korvauksia.

Autoimme jäsentä keksintöasiassa. Yhtiö maksoi jäsenelle keksinnöistä korvaukset, bonukset vuodelta 2017 ja lisäksi kahden kuukauden palkkaa vastaavan ylimääräisen korvauksen, hyöty jäsenelle yhteensä noin 30 000 euroa.

 

Kiistaa verottajan kanssa

Työnantaja oli kustantanut jäsenelle eMBA-koulutuksen. Työnantaja irtisanoi jäsenen tuta-perusteella nopeasti koulutuksen päätyttyä.
Verottaja katsoi koulutuksen tapahtuneen ensi sijassa jäsenen eduksi ja hänen aloitteestaan ja määräsi koulutuksen arvon veronalaiseksi tuloksi jäsenelle. Verotuksen oikaisulautakunta arvioi asian toisin, rahallinen hyöty jäsenelle noin 35 000 euroa.

Neuvoimme jäsentä optioissa ja merkintä-oikeuden käytössä. Lopputulos oli, että jäsen sai käyttää merkintäoikeuttaan, jonka arvo keväällä oli noin 10 000 euroa.

Jäsen oli palannut perhevapaalta tammikuussa. Kaikki hänen aiemmat työtehtävänsä olivat pysyneet hänen sijaisellaan, jonka työsuhde jatkui jäsenen palattua töihin. Jäsenellä ei käytännössä ollut mitään työtehtäviä.

Yrityksessä oli menossa yt-neuvottelut ja joko jäsenen tai hänelle palkatun sijaisen työ oli loppumassa. Yhteydenoton jälkeen jäsenelle tarjottiin yt-menettelyn lopputuloksena uutta työsopimusta ja hänen sijaisensa joutui lähtemään yrityksestä. Jäsen sai pitää työnsä, mikä oli jäsenen toivoma lopputulos.

Työnantaja ei ollut suostunut huomioimaan tulospalkkiota sairausajan palkkaa maksettaessa, koska yrityksen ohjeistuksen mukaan tulospalkkio ei ollut sairausajan palkassa huomioitava erä. Työnantaja muutti kantaansa.

Työnantaja väitti jäsenen irtisanoutuneen, minkä jäsen kiisti. Työnantaja oli poistanut jäseneltä kulkuoikeudet ja lähettänyt hänet kotiin, minkä tulkitsimme työsuhteen päättämistoimeksi. Työnantaja maksoi kertakaikkisena hyvityksenä asian sopimiseksi 5000 euroa.

 

Palkkasaatavia ja muita tärkeitä asioita

Jäsen oli työskennellyt työnantajalla 20 vuotta. Työsuhteen aloittaessaan hän oli sopinut suullisesti, että saa puhelinnumeronsa takaisin työsuhteen päättyessä.

Kun jäsen irtisanoutui, työnantaja kiisti vaatimuksen. Työnantaja ei myöskään suostunut sulkemaan työntekijän sähköpostia ja eväsi häneltä pääsyn sinne. Yhteydenottojen jälkeen työnantaja suostui palauttamaan jäsenelle liittymän, sulkemaan sähköpostin sekä antamaan jäsenelle hänen henkilökohtaiset viestinsä.

Poliisi tutki yrityssalaisuuden rikkomista. Avustimme jäsentä esitutkinnassa. Poliisi teki päätöksen esitutkinnan päättämisestä, koska jäsentä ei ollut syytä epäillä rikoksesta.

Työnantaja oli jättänyt maksamatta jäsenelle lopputilin, puolen kuun palkan työsuhteen viimeistä edeltäneeltä kuukaudelta ja muutamia eriä kulukorvauksia ja päivärahoja. Lähetimme maksuvaatimuksen ja työnantaja maksoi noin 7 000 euron palkkasaatavat.

Jäsenen työsuhde oli purettu koeaikana, hänelle oli maksettu palkkoja väärin ja osa palkoista oli kokonaan maksamatta. Jäsen ei ollut myöskään meinannut saada työtodistusta.

Työnantaja oli osin lomauttanut jäsenen ja osin käskenyt vain hänen pysyä kotonaan. Työnantaja korvasi kaikki päivät, joilta ei ollut laillista lomautusilmoitusta. Rahallinen arvo jäsenelle vastasi noin kuukauden palkkaa.

Jäseneltä oli jäänyt työsuhteen päättyessä ylityökorvauksia saamatta. Työnantaja maksoi noin 400 euron saatavat viikon kuluessa vaatimuksen lähettämisestä.

Työnantaja ei ollut toimittanut työtodistusta kahdelle jäsenelle. Vaadimme työtodistuksia, jotka on myöhemmin toimitettu jäsenille.

 

Ongelmia työttömyyskorvausten kanssa

Jäsen oli suorittanut it-puolen nettikursseja. Jäsen oli tehnyt näistä laajan selvityksen TE-toimistolle ilmeisesti osoittaakseen omaa aktiivisuuttaan, minkä seurauksena TE-toimisto oli lakkauttanut päivärahan ja katsonut jäsenen opiskelijaksi.

Selvittelyjen jälkeen saimme muutettua päätöksen ilman että siitä tarvitsi lähteä edes valittamaan. Jäsen sai päivärahat takautuvasti.

Jäsen oli saanut karenssin IAET-kassalta. Valitimme TE-toimiston lausunnosta, jonka mukaan jäsen oli eronnut työstä ilman hyväksyttävää syytä. Valituksesta TE-toimisto oikaisi lausunnon ja IAET-kassa niin ikään oikaisi päätöksensä. Karenssi kumottiin.