Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan työsopimuksen päättymisen jälkeen.

Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää erityisen painavaa syytä. Painavuutta arvioitaessa otetaan huomioon työnantajan toiminnan laatu ja suojan tarve. Myös työntekijän asemalla yrityksessä on merkitystä ja sillä, saako työntekijä työssään tietoon sellaisia liike- ja ammattisalaisuuksia, joiden päätyminen työnantajan kilpailijan tietoon olisi työnantajalle haitallista.

Jos perusteet kilpailukieltosopimukselle ovat olemassa, suosittelemme, että kieltolausekkeessa luetellaan ne yritykset, joihin ei saa mennä kilpailukiellon aikana töihin.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, esimerkiksi tuotannollis-taloudellinen irtisanominen.

Työsuhteen voimassaoloaikana työtekijällä on Työsopimuslain mukainen salassapitovelvollisuus. Työntekijä ei saa työsuhteen aikana ilmaista ulkopuolisille tai käyttää hyväkseen työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia.

Liike- ja ammattisalaisuuksilla tarkoitetaan sellaisia tietoja, joilla on erityistä merkitystä työnantajan toiminnalle. Liike- ja ammattisalaisuuksia voivat olla esimerkiksi tiedot työmenetelmistä tai asiakasrekisteri.

Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Sopimusten kiemuroista voit lukea lisää YTN:n kilpailurajoituksia ja salassapitoa käsittelevästä oppaasta.

Liiton jäsenenä voit tarkistuttaa sopimukset ennen allekirjoittamista työsuhdeneuvonnan asiantuntijoilla.