Miten Virosta tuli PISAn ykkösmaa ja Suomi tippui kyydistä?

Suomi on ollut pitkään osaamisen kärkimaa. Kuitenkin pidemmän aikaa ja etenkin viime vuosina suomalaisnuorten PISA-tulosten lasku on herättänyt suurta huolta. Nuorten osaaminen on heikentynyt kokonaisuudessaan vuodesta 2006, ja ongelmat ovat suurimpia luonnontieteellis-matemaattisessa osaamisessa.

Samaan aikaan, kun Suomen sijoitus PISA-tuloksissa heikkenee, Viro on noussut tasaisesti Euroopan parhaaksi ja myös maailman huipputasolle. Virolaisnuoret menestyivätkin jo viime PISA-mittauksessa vuonna 2018 kaikilla osa-alueilla paremmin kuin suomalaisnuoret.

Suomella on globaalissa mittakaavassa mahdollisuus olla kokoaan suurempi teknologiaosaamisen ja hiilineutraaliustavoitteiden edelläkävijämaa, mutta tämän on arvioitu vaativan huipputason luonnontieteellis-matemaattista- ja teknologiaosaamista. Suomen osaamiskilpailukyky on pystyttävä takaamaan myös tulevaisuudessa, kun kilpailu osaajista kiristyy koko Euroopassa. Suomalaisten luonnontieteellis-matemaattisen osaamisen taso onkin välttämätöntä saada jälleen nousuun.

Selvitimme yhdessä useiden muiden luonnontieteiden ja teknologian alalla toimivien järjestöjen kanssa, mitä eroja Suomen ja Viron koulutusjärjestelmissä oikeastaan on. Tämän uuden selvityksen pohjalta meillä on ainakin neljä johtopäätöstä ja ratkaisuehdotusta Suomen osaamistason nostamiseksi:

1. Itseohjautuvuuden ja opettajavetoisuuden suhdetta on tarkasteltava
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oleva vaade itseohjautuvuudesta voi olla monelle lapselle liian vaativaa. Tarvitsemme perustavalaatuisen tarkastelun siitä, mille periaatteelle rakennamme koulutusjärjestelmäämme ja millaisia odotuksia meillä voi olla alakouluikäisten lasten itseohjautuvuuden taidoista. Vaikuttaa, että meillä on koulujen välillä liian suuria eroja siinä, miten itseohjautuvuutta ja opettajavetoista mallia painotetaan. Liiallinen itseohjautuvuus voi olla haitallista joillekin lapsille ja heille vahvempi opettajavetoisuus parantaisi oppimistuloksia ilman, että se heikentäisi muiden oppimista.

2. Tiede- ja matematiikkakerhot osaksi Suomen harrastamisen mallia
Luodaan lapsille mahdollisuuksia innostua matematiikasta ja muista LUMA-aineista kerhotoiminnan kautta ottamalla LUMA-kerhot mukaan Suomen harrastamisen malliin (opetus- ja kulttuuriministeriön hanke). Tiedekerhoilla on mahdollisuus tuoda LUMA-aineisiin uutta, perusopetusta kiinnostavampaa lähestymistapaa. Ne tarjoavat myös lahjakkaille oppilaille mahdollisuuden kehittää osaamistaan pidemmälle.

3. Panostetaan erilaisten oppilaiden ohjaukseen
Tarvitsemme uudenlaisia tapoja ohjata erilaisia oppilaita. Erityisen tuen oppilaat, pojat, maahanmuuttajataustaiset ja erityisen lahjakkaat tarvitsevat kaikki riittävästi huomiota. Ohjauksen kautta voidaan taklata sekä alojen sukupuolittuneisuutta että ylipäätään auttaa onnistuneissa ammatinvalinnoissa.

4. Vahvistetaan varhaiskasvatukseen osallistumista
Varhaiskasvatukseen osallistumisella on selkeä yhteys myöhempään osaamiseen. Suomalaisten lasten osallistumien varhaiskasvatukseen on kuitenkin verrokkimaita matalampaa. Jatketaan panostuksia varhaiskasvatuksen osallistumisen kasvattamiseen.

Miten Virosta tuli Pisan ykkösmaa ja Suomi tippui kyydistä? -selvityksen ovat tilanneet yhdessä TT-säätiön avustuksella Insinööriliitto ry, Tekniikan akateemiset ry, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry Kemianteollisuus ry ja Energiateollisuus ry. Työelämän etujärjestöt ovat jo pitkään ilmaisseet huoltaan suomalaisen luonnontieteellis–matemaattisen osaamisen tason laskusta. Korkeatasoista osaamista tarvitaan tukemaan Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja teollisuuden hiilineutraaliussiirtymää.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Miihkali Härkönen
050 307 5587
miihkali.harkonen@ilry.fi

Muuta aiheesta:
Insinööri-lehti: Otetaan oppia Virosta