Tietoa työmarkkinatutkimukseen vastaamisen tueksi
Työmarkkinatutkimuksen lomakkeella pyydämme vastaajia kertomaan näkemyksiään Insinööriliiton vaikuttamistyöhön, mahdollisiin tavoitteisiin ja lakimuutoksiin liittyen. Alta löydät lisätietoa vastaamisen tueksi.
Tavoitteet
Vuosilomalain uudistaminen
Nykyisessä vuosilomalaissa lauantai lasketaan vuosilomaa laskettaessa työpäiväksi. Lomaviikko on siis päivän pidempi kuin viisipäiväinen työviikko, eli yksi lomapäivä viikossa menee lomaillessa ikään kuin hukkaan. Tämä voidaan korjata jättämällä lauantai pois lomalaskennasta tai lisäämällä lomaoikeuteen yksi lomaviikko.
Uudet työntekijät eivät saa ensimmäiseltä (vajaalta) lomankertymisvuodelta täyttä kuukausikohtaista lomakertymää. Esitämme, että lomakertymä olisi lomalaissa työsuhteen alusta lähtien heti ”täysi” 2,5 päivää kuukaudessa.
Työelämän kanneoikeus
Toisin kuin esimerkiksi kuluttajansuoja-asioissa työelämäasioissa ei tällä hetkellä ole mahdollista tehdä joukkokannetta. Eli jos yhdellä työpaikalla monen työntekijän oikeuksia on rikottu samalla tavalla, jokainen joutuu nostamaan oman kanteensa. Joukkokanteen avulla räikeitä rikkomusten korjaamista voisi ajaa tehokkaammin.
Joissakin tapauksissa ihmiset pelkäävät työnantajaansa, leimautumista tai muuta asiaan liittyvää niin paljon, että eivät liiton tuellakaan nostaa kannetta työnantajaansa vastaan. Jos liitoilla olisi kanneoikeus, ne voisivat nostaa kanteen kaikkien rikkomusten kohteeksi joutuneiden työntekijöiden puolesta.
Ylin korkeakoulututkinto myös ammattikorkeakouluihin
Ammattikorkeakouluissa voi tällä hetkellä suorittaa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon (esimerkiksi insinööri ja insinööri YAMK, joita yliopistossa vastaavat kandidaatti ja maisteri).
Ylintä korkeakoulututkintoa (tohtori) ei voi suorittaa kuin yliopistossa. Suomessa on tarvetta lisätä työelämälähtöistä tutkimusta, mikä vaatii lisää tutkijoita. Tohtoritason suorittamismahdollisuus on keino lisätä työelämälähtöistä tutkimusta Suomessa. Sen tarkoitus ei ole kilpailla yliopistojen kanssa, vaan noudattaa samaa työelämälähtöisyyttä kuin muutkin tutkinnon tasot. Tämä parantaisi myös korkeakoulujärjestelmien yhdenvertaisuutta.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen työuraperusteiseksi
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on viime vuosina uudistettu voimakkaasti. Järjestelmään kohdistuu edelleen muutospaineita.
Esitys ansioturvan työuraperusteisuudesta tarkoittaa, että työvuosien kertyessä henkilö on oikeutettu pidempään työttömyysturvaan. Työuran alkupäässä on tilastollisesti helpompaa löytää uusi työ kuin toisessa päässä. Siksi on perusteltua, että työttömyysturvaa on mahdollisuus saada pidempään kasvavien työvuosien myötä.
Etätöistä sopiminen yhdenvertaiseksi
Etätöiden tekeminen aiheuttaa tällä hetkellä työpaikoilla epäselvyyksiä ja ristiriitoja. Monissa yrityksissä asia on kunnossa ja sopiminen toimii, mutta toisaalla työnantajat ovat yksipuolisesti muuttaneet käytäntöjä. Puhutaan tarpeesta palata toimistolle ja niin edelleen.
Asiat ovat kunnossa, kun niistä sovitaan työntekijöiden ja työnantajan välillä. Yhdenvertaista on se, että kaikilla on sama mahdollisuus sopia asioista. Tämä toteutua säätämällä etätöistä laki, joka ohjaa sopimaan etätöiden määrästä, työvälineistä, työmatkoista ja muista etätöiden tekemiseen liittyvistä asioista.
Sääntely ei olisi määräävä, vaan toimisi velvoittavana kehikkona hoitaa sopiminen. Tämä vahvistaisi työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työn tekemisen aikaan ja paikkaan.
Työriitojen ratkaisujärjestelmän uudistaminen
Neuvottelukierrokset työ- ja virkaehtosopimusten uusimiseksi ovat vaikeutuneet ja venyneet. Yksi keino parantaa tilannetta on uudistaa riitojen ratkaisumekanismia.
Tällä hetkellä maassa on yksi päätoiminen valtakunnansovittelija, joka ei voi tuntea kaikkia aloja ja sektoreita samalla tavalla. Sovittelijoiden määrää lisäämällä sovittelutoimen asiantuntemus kasvaisi ja heillä olisi mahdollisuus pitää yhteyttä sopijaosapuoliin jo sopimusten voimassaollessa, mikä todennäköisesti vähentäisi työriitojen todennäköisyyttä.
Samalla tulisi tehostaa riitojen ratkaisua muilla keinoin, kuten sovitteluesityksen antamispakosta ja kaikkia osapuolia koskevasta pakosta jatkaa sovitteluprosessia hylättyjen esitysten jälkeen. Myös neuvottelutoiminnan taloudellista tietopohjaa tulisi vahvistaa perustamalla sovittelijantoimiston yhteyteen toimisto, joka tuottaisi neuvottelujen tueksi yhteistä tietoa taloudesta.
Työturvallisuuslain uudistaminen
Työturvallisuuslaki ottaa hyvin huomioon fyysisen työturvallisuuden riskit. Se ei tunnista yhtä hyvin asiantuntijatyön kuormitusta. Paremman työhyvinvoinnin ja työsuojelun varmistamiseksi lakiin pitäisi kirjata psykososiaalinen kuormitus, minkä myötä työsuojelutyöllä olisi paremmat mahdollisuudet puuttua asiantuntijatyön kuormitukseen.
Tulkintaetuoikeus työntekijöille
Kun työnantajan ja työntekijän välille syntyy työriita (vaikkapa onko palkanmaksu kunnossa tai irtisanominen laillinen), ilman asian ratkaisemista se etenee lopulta oikeuteen asti. Suomessa työnantajan kanta on voimassa siihen asti, kun asia on oikeudessa ratkaistu ja päätös on voimassa.
Esimerkiksi Ruotsissa asia on päinvastoin, työntekijän/työntekijöiden tulkinta on voimassa riidan ratkaisuun saakka. Tulkintaetuoikeuden muuttaminen voisi lisätä luottamusta työpaikoilla ja parantaa keskustelukulttuuria.
Matematiikasta pakollinen aine ylioppilaskirjoituksiin
Tekniikan alan opintojen suorittamisen viivästymisessä tai kokonaan suorittamatta jättämisessä on usein kyse puutteellisista matematiikan taidoista. Matematiikan osaamisen taso on muutenkin heikentynyt peruskoulusta alkaen. Tilanteen korjaamiseksi on yritetty löytää useita keinoja. Tekemällä matematiikasta ylioppilastutkinnossa pakollinen kirjoitettava aine paine panostaa matematiikan pintoihin ja opettamiseen kasvaisi.
Tällä hallituskaudella tehdyt lakimuutokset
Lakiin kirjattu vientimalli
Lakia työriitojen ratkaisusta eli käytännössä valtakunnansovittelijan toiminnasta muutettiin siten, että hän ei voi tehdä vientiteollisuuden päänavaussopimusta ylittävää sovintoesitystä. Tämä tarkoittaa, että työriitojen sovittelu on jäykempää ja järjestelmällä on vähemmän mahdollisuuksia ratkoa työriitoja kuin aiemmin.
Rajoitettu yhteiskunnallinen työtaisteluoikeus
Yhteiskunnallista eli poliittista työtaisteluoikeutta rajoitettiin niin, että jatkossa on mahdollista järjestää yhden päivän lakko yhdestä asiasta. Aiemmin tätä ei ollut rajoitettu mitenkään. Rajoitus ei koske työ- tai virkaehtosopimuksia koskevia työtaisteluita. Samalla rajoitettiin tukilakkoja.
Muutosneuvottelu- ja lomautusaikojen lyhentäminen
Lainsäädännössä on lyhennetty muutosneuvotteluaikoja puoleen, eli käytännössä kolmeen viikkoon tai seitsemään päivään riippuen neuvottelujen kohteesta. Jos työehtosopimuksessa on sovittu laista poiketen, noudatetaan edelleen työehtosopimusta. Neuvotteluaikojen lyhentäminen tarkoittaa käytännössä, että mahdollinen irtisanominen tai lomautus kohdistuu työntekijään nykyistä aiemmin ja hän häviää menetetyn ajan palkan.
Työttömyysturvan suojaosan poisto
Työttömyysturvassa on ollut 300 euron suojaosa. Työtön on saanut ansaita tämän summan työttömyysturvan alentumatta. Poiston jälkeen lisäansiot syövät työttömyysturvaa heti. Tämä voi vaikuttaa halukkuuteen ottaa lyhytaikaista tai osa-aikaista työtä vastaan.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen
Hallituskaudella ansiosidonnaista työttömyysturvaa on porrastettu siten, että ansioturva heikkenee työttömyyden pitkittyessä. Päivärahan taso alenee kahdessa vaiheessa: 80 prosenttiin alkuperäisestä 40 maksupäivän jälkeen ja 75 prosenttiin 170 maksupäivän jälkeen. Tämä heikentää työttömyysturvan tasoa eli kysymyksessä on leikkaus työttömän toimeentuloon.
Paikallisen sopimisen vapauttaminen
Paikallisen sopimisen lainsäädäntöä on muutettu niin, että myös järjestäytymättömillä työnantajilla on mahdollisuus poiketa lainsäädännöstä tai työehtosopimuksista paikallisilla sopimuksilla. Aiemmin tämä mahdollisuus on ollut vain työnantajaliittoon järjestäytyneillä työnantajilla. Samalla muut kuin sopimuksiin perustuvat henkilöstönedustajat saivat mahdollisuuden toimia sopijoina. Tämä voi heikentää yleissitovaa työehtojärjestelmää, kun kannustimet järjestäytymiseen vähenevät. Tämä voi vaikuttaa siihen, mitä ja miten sovitaan.
Aikuiskoulutustuen poistaminen
Aikuiskoulutustuki on lakkautettu sosiaalituki, jota maksettiin työntekijöille ja yrittäjille omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen työuran aikana. Tukea sai enintään 15 tukikuukautta, ja sen saaminen edellytti vähintään kahdeksan vuoden työhistoriaa ja usein opintovapaalle tai vastaavalle opintojen vuoksi myönnetylle vapaalle jäämistä. Aikuiskoulutustuki mahdollisti työntekijöille uusien tutkintojen opiskelun ja tuki jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä.
Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen (valmisteilla)
Tänä syksynä eduskunnan käsittelyyn tulee ehdotus, jolla on tarkoitus alentaa henkilöperusteista irtisanomiskynnystä. Vasta lain tultua lopullisesti hyväksyttyä tiedetään, mitä se vaikuttaa, mutta julkilausuttu tavoite on, että yksittäisen työntekijän voisi irtisanoa nykyistä helpommin.
Määräaikaisten työsuhteiden solmiminen ilman syytä (valmisteilla)
Tänä syksynä eduskunnan käsittelyyn on tulossa ehdotus, jossa tietyissä tilanteissa vuoden mittaisen määräaikaisen työsuhteen voi tehdä ilman perusteltua syytä. Nykyisin tämä vaatii erillisen syyn.