Insinööriliiton ja Tradenomien yhteisen osaamisselvityksen tulokset osoittavat, että teknologian nopea kehitys ja tekoäly kasvattavat tarvetta jatkokouluttautumiselle. Tekniikan lisäksi työpaikoilla korostuvat johtamis- ja ihmissuhdetaidot. Osaamisen kehittäminen työuran varrelta vaatii uusia keinoja työnantajilta ja yhteiskunnalta.

Selvitykseen vastanneet tunnistivat tarpeen osaamisensa kehittämiseen, mutta sen suurimpana esteenä on useimmiten ajan puute.

– Työn kautta oppii kulloisessakin työtehtävässä välttämättömiä taitoja, mutta pitkän aikavälin muutoksiin vastaaminen onnistuu luotettavammin kouluttautumalla läpi työuran, sanoo Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi.

Suurin osa insinööreistä ja tradenomeista ovat halukkaita lisäkouluttautumaan seuraavan viiden vuoden aikana. Molempia kiinnostaa eniten ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaminen. Silti reilu kolmasosa vastaajista ei suunnittele opintoja, koska työpäivät ovat jo nyt liian kuormittavia. Lisäopinnot kuormittaisivat lisää ja vapaa-aika työstä palautumiseen vähenisi merkittävästi.

– Kouluttautumisen esteiden purkamiseen tarvitaan toimia niin työnantajilta kuin päättäjiltä. Kouluttautumista varten on saatava opintovapaata ja on tarpeen luoda entistä aikuiskoulutustukea toimivampi malli osaamisen kehittämiseen, sanoo Insinööriliiton erityisasiantuntija Anniina Sippola.

Vastauksista näkyy huoli toimeentulosta ja elämäntilanteen asettamista rajoitteista. Osa-aikainen opintovapaa on monille tällä hetkellä taloudellisesti mahdotonta. Poistetun aikuiskoulutustuen tilalle ei ole luotu mekanismia, joka mahdollistaisi opiskelun työuran keskellä.

– Nykyistä opintovapaata on kehitettävä nykyistä joustavammaksi ja paremmin työntekijöiden yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Lisäksi työnantajalla tulisi olla mahdollisuus tarjota kouluttautumisseteli eli lounas- ja virike-etua vastaava verovapaa henkilöstöetu kouluttautumiseen, Meriniemi sanoo.

Syyt lisäkouluttautumiseen ovat moninaisia. Yleisimmät syyt ovat itseä kiinnostava aihe, yleisesti hyödyllisten tietojen ja taitojen oppiminen, palkankorotus, uralla eteneminen ja omien töiden tekeminen paremmin. Vastaajien mielestä opintoihin kannustaisi parhaiten työnantajan edellytys lisäopintojen suorittamisesta. Tärkeää olisi, että koulutus olisi edullista tai ilmaista palkansaajille. Opintojen suorittaminen joustavasti esimerkiksi verkossa sekä työmäärän vähentäminen opintojen ajaksi kannustaisivat myös opintoihin.

Työnantajien kannattaisi Meriniemen ja Sippolan mielestä ajatella koulutuksen helpottamista ja työmäärän keventämistä pitkäaikaisena investointina tulevaisuuteen. Samoilla taidoilla ei pärjätä koko työuraa, eikä valmista tehtävään sopivaa osaajaa saa myöskään työntekijää vaihtamalla. Osaamisen kehittäminen työelämässä on kaikkien etu.

15.1. järjestetyssä julkaisutilaisuudessa esiteltiin Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttaman osaamisselvityksen keskeiset tulokset sekä kuultiin näkökulmia Tradenomeilta, Insinööriliitolta ja työelämän sekä koulutuksen asiantuntijoilta.