Päättösopimus tai irtisanomispaketti 

Sopimus voidaan tehdä kumman tahansa osapuolen aloitteesta ja missä vaiheessa työsuhdetta tahansa. Usein sopimuksista keskustellaan silloin, kun työsuhteen päättämistä on jo muutenkin syystä tai toisesta arvioitu. Taustalla voi olla työnantajan tarve tai tahtotila päättää työsuhde tai esimerkiksi sellainen osapuolten välinen ristiriitatilanne, jossa parhaaksi vaihtoehdoksi katsotaan työsuhteen päättäminen sopimuksella.

Lainsäädäntö ei ota kantaa päättösopimusten sisältöön. Sopimuksen ehdoista voidaan siis sopia kohtalaisen vapaasti osapuolten kesken. Ehdot sitovat osapuolia allekirjoituksen jälkeen, minkä takia sopimuksen vaikutukset on hyvä selvittää huolellisesti ja pyytää liiton juristilta näkemystä sisällöstä.

Yleensä työnantajan tavoitteena on sopia sellaisesta kokonaisratkaisusta, jossa sille ei jää sopimusvelvoitteiden täyttämisen jälkeen enää muita vastuita työntekijää kohtaan. Päättösopimuksessa sovitaan siis yleensä siitä, osapuolilla ei ole muita kuin sopimuksessa nimenomaan yksilöityjä vaateita. Tämän on hyvä koskea kumpaakin sopijaosapuolta, jotta työntekijällekään ei jäisi esimerkiksi työsopimuksesta johtuvia, työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle ulottuvia vaatimuksia.

Usein päättösopimuksella sovitaan työntekijälle maksettavasta kertakorvauksesta. Korvauksen määrä on täysin osapuolten sovittavissa, eikä siitä ole olemassa mitään sääntelyä.

Irtisanomisajan pituudesta voidaan päättösopimuksella sopia. Työntekijän kannalta olennaista on tarkistaa oman irtisanomisajan pituus ja se, että tästä poikkeamista ei tehdä ilman jotain sitä vastaavaa hyvitystä. Irtisanomisajan lyhentäminen voidaan esimerkiksi huomioida kertakorvauksen määrässä.

Koska sopimukset ovat muodoltaan ns. lopullisia, on hyvä yksilöidä sopimukseen kaikki puuttuvat saatavat työnantajalta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vuosilomapäivät, liukumasaldot, työaikapankkisaatavat, ylityökorvaukset sekä bonukset.

Usein työnantajan intressissä on lisätä sopimukseen määräyksiä myös työntekijän salassapitovelvollisuudesta, keskinäisestä lojaliteetista sekä osapuolten viestinnästä työsuhteen päättymiseen liittyen. Sopimuksessa voidaan tarkemmin sopia myös keskeneräisten työtehtävien hoitamisesta, työnantajalle kuuluvan omaisuuden palauttamisesta sekä työntekijän saamasta työtodistuksesta.

Työntekijän kannalta sopimuksen suurin merkitys on yleensä sen vaikutuksilla työttömyysetuuteen. Koska sopimus tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijä on itse aiheuttanut työsuhteensa päättymisen, seuraa tästä 45 päivän työttömyysturvan karenssi. Karenssi alkaa kulua työsuhteen päättymisestä ja sen ajalta ei saa ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. 

Karenssiseuraamusta lieventää kuitenkin työntekijälle sopimuksen mukaan mahdollisesti maksettava kertakorvaus. Työttömyysturvassa kertakorvaus jaksotetaan vastaamaan päivärahapäiviä jakamalla korvaussumma työntekijän keskimääräisellä päiväpalkalla. Näin saatu lukumäärä päiviä katsotaan jaksotusajaksi, joka alkaa kulua työsuhteen päättymisestä eli päällekkäin karenssiseuraamuksen kanssa. Kannattaa huomioida, että myös maksetut vuosilomakorvaukset ovat jaksotettavaa etuutta. Tarkempaa tietoa jaksotuksesta löydät  KOKO-kassan  verkkosivuilta.

Toisin kuin irtisanomisajalta maksettava palkka, kertakorvaus ei ole eläkettä kerryttävää ansiota. Sen sijaan summa on normaalisti verotettavaa ansiotuloa. Kertakorvauksen mahdollisesta jakamisesta useammalle verovuodelle voi keskustella erikseen verottajan kanssa.

Päättösopimusta tehtäessä on syytä tarkistaa mahdollisen oman asuntolainan lainaehdot. Usein näissä mainittu lainaturvaehto ei ole voimassa, jos työsuhde päättyy osapuolten keskinäiseen sopimukseen.

Sopimuksesta kannattaa tarkistaa sovellettavan irtisanomisajan pituus ja verrata sitä tilanteeseen, joka työsuhteen päättyessä muuten olisi. On syytä huomata, että irtisanomisaikana työntekijän on oikeutettu tiettyihin etuuksiin, joita ei enää ole työsuhteen päätyttyä käytössä. Mikäli käytössä on ollut työsuhdeauto, kannattaa joka tapauksessa tarkistaa ehdot mahdollisen auton käyttösopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä ja tarvittaessa sopia siitä, että päättämisen kulut tulevat työnantajan maksettavaksi.

Sopimukseen mahdollisesti otetut velvoitteet koskien esimerkiksi salassapitoa kannattaa lukea tarkkaan. Joskus näihin velvoitteisiin on myös haluttu liittää noudattamista vahvistava sanktioseuraamus, kuten esimerkiksi sopimussakko. Tällöin erityistä huomiota tulee kiinnittää velvoitteiden sisältöön ja miettiä tarkkaan sitä, onko itse valmis sitoutumaan tällaisiin ehtoihin.

Päättösopimuksen tekemistä kannattaa aina verrata tilanteeseen, jossa olisi ilman sopimuksen tekemistä. Tässä merkitystä on toki sillä, olisiko työnantajalla mahdollisesti joka tapauksessa peruste työsuhteen irtisanomiseen, ja millä perusteella irtisanominen voitaisiin tehdä.

Sopimuksen sisältö kannattaa tarkistuttaa liiton juristilla, jotta tiedät tarkasti, millaisia vaikutuksia ehdoilla on tilanteessasi. Etenkin työttömyysturvaan liittyvien vaikutusten selvittäminen on tärkeää, jos et ole suoraan työllistymässä toiselle työnantajalle.

On tärkeää tutustua itse riittävällä tasolla sopimuksen sisältöön, jotta varmasti ymmärtää, mihin sillä on sitoutumassa. Sopimusta ei ole pakko tehdä ja siitä käytävät neuvottelutkin voivat johtaa siihen, ettei sopimusta lopulta kuitenkaan saada aikaiseksi.

Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorin asiointi-osiossa. Ilmoittautumisen jälkeen voit hakea työttömyysetuutta. KOKO-kassan jäsenten kannattaa tutustua tarkemmin kassan sivuilta löytyvään ohjeistukseen. Päättösopimus on muiden liitteiden ohella aina toimitettava tiedoksi myös työttömyyskassalle.

On tärkeää huomata, että jos olet poissa työmarkkinoiden käytettävistä kuuden kuukauden ajan, menetät oikeutesi työttömyysturvaan. Kaikissa tilanteissa siis ilmoittautuminen työnhakijaksi kannattaa hoitaa ajoissa.