Insinööriliiton historia

Insinööriliitto sai alkunsa Tampereelta, jossa perustettiin Tampereen Teknilliset -yhdistys vuonna 1919. Suomen ensimmäinen teknillinen oppilaitos oli käynnistänyt toimintansa samaisessa kaupungissa vuonna 1912. Liiton alkutaipaleella painottui ammatillis-aatteellinen toiminta ja insinöörien yhteisöllisyys.

Insinöörin arvonimi vahvistettiin vuonna 1943. Teknillisistä opistoista valmistuneet olivat jo kaksi vuosikymmentä käyttäneet ammattinimikkeenään insinööriä, mutta vasta vuonna 1943 he saivat sen myös viralliseksi oppiarvokseen.

Vähitellen teknillisten oppilaitosten määrä kasvoi ja samoin kasvoi myös Tampereen Teknillisten paikallisyhdistysten määrä. Yhdistyksestä tuli kansallinen toimija ja vuonna 1946 sen nimeksi muutettiin Yleinen Insinööriyhdistys. Viisikymmentäluvulle tultaessa paikallisosastoja oli niin paljon, että toiminta muutettiin liittopohjaiseksi ja vuoden 1955 alusta otettiin käyttöön nimi Insinööriliitto.

1960-luku toi mukanaan suuria muutoksia

Insinöörien määrän kasvaessa kasvoi myös liitto. 1960-luku toi mukanaan suuria muutoksia, sillä Insinööriliitossa alettiin määrätietoisesti kehittämään edunvalvontatoimintaa. Vuonna 1973 Insinööriliitto oli mukana perustamassa Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukuntaa, joka on nykyään neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN. YTN:n myötä liitto pääsi neuvottelupöytiin keskustelemaan työmarkkina-asioista. Vuonna 1976 Insinööriliitto liittyi korkeakoulutettujen keskusjärjestöön Akavaan.

1980-luvulla jäsenpalvelut monipuolistuivat

Pitkäjänteisen järjestötyön ansioista toimintaa voitiin vuosien varrella laajentaa ja jäsenille tarjottavia palveluita kehittää. 1980-luvulla jäsenpalvelut monipuolistuivat muun muassa koulutuksilla, urapalveluilla ja työnvälityksellä. Myös työmarkkinaedunvalvontaa vahvistettiin ja liiton tiedotustoimintaa terävöitettiin.

2000-luku toi suuria muutoksia teknologiaan

Uusi vuosituhat toi suuria muutoksia teknologiaan, teollisuuteen ja työmarkkinoille. Myös olosuhteet työmarkkinakentällä ovat muuttuneet oleellisesti. Insinööriliitto on vastannut toimintaympäristön muutoksen tuomiin haasteisiin esimerkiksi hakemalla kasvua uusista jäsenjärjestöistä ja uusilta aloilta sekä tekemällä tiivistä yhteistyötä muiden teollisuusliittojen kanssa osana Teollisuuden Palkansaajia.

Minä olen insinööri – 100-vuotiaan ammattikunnan nykykasvot

Osana Insinööriliiton juhlavuotta tehty dokumenttielokuva kertoo Insinööriliiton satavuotisen historian keskeisistä teemoista ja pohtii insinööriprofession tulevaisuuden haasteita sekä mahdollisuuksia. Lisäksi dokumentissa tutustutaan neljän erilaisen insinöörin elämään ja ajatuksiin. Dokumentin pituus on 28:42 min.

Minä olen insinööri – 100-vuotiaan ammattikunnan nykykasvot