Insinööriliiton eduskuntavaalitavoitteet 2027

Ongelma tiivistettynä:

• Tuottavuuden heikko kehitys ja osaajapula (digitalisaatio, vihreä siirtymä).
• Jatkuvan oppimisen järjestelmä pirstaleinen, osaamisen kehittäminen usein taloudellinen riski.
• TKI-panostusten vaikuttavuus heikko ilman osaamispolitiikkaa; innovaatiot uhkaavat siirtyä ulkomaille.

Insinööriliiton ehdotukset:

Jatkuvan oppimisen kokonaisuus:

• Valtakunnallinen jatkuvan oppimisen strategia ja tukimalli.
• Työnantajille velvoitteet osaamiskartoituksiin ja koulutussuunnitelmiin.
• Valtakunnallinen osaamisen ennakointityökalu.

TKI-rahoitus osaamispolitiikan yhteyteen:

• TKI-rahoituksen ehdoksi henkilöstön osaamiskartoitus ja koulutussuunnitelma.
• Osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus TKI-hankkeiden hyväksytyiksi kustannuksiksi.
• TKI-rahoitusta hankkeisiin, jotka vahvistavat tuottavuutta, teknologian käyttöönottoa ja vientipotentiaalia.

Ongelma tiivistettynä:

• Tohtoriosaaminen keskittynyt yliopistoihin ja akateemiseen perustutkimukseen.
• Yritysten tarpeet kohdistuvat soveltavaan T&K-työhön.
• AMK:ilta puuttuu kolmannen syklin koulutus, vaikka ne ovat keskeisiä TKI-kumppaneita (erityisesti pk-yrityksille).
• YAMK-insinöörien eteneminen tohtoritasolle on erittäin harvinaista (vain 12 vuosina 2012–2023), mikä alihyödyntää osaamista.

Insinööriliiton ehdotukset:

Suomeen luotava ammattikorkeakouluihin työelämälähtöinen, soveltava tohtorikoulutus, joka:

• Vahvistaa yritysten TKI-osaamista ja tuottavuutta.
• Perustuu työelämästä nouseviin T&K-tarpeisiin.
• Toteutetaan työn ohessa, integroituna työpaikkaan.
• Täydentää yliopistollista tohtorikoulutusta ilman päällekkäisyyttä.
• Tukee AMK:n roolia soveltavan TKI-toiminnan tuottajana.
  

”Jopa 60 % ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista olisi kiinnostunut AMK-tohtorikoulutuksesta.” (HAMK 2023)

Ongelma: Työllisyysaste on heikentynyt ja työttömyysjaksot pidentyneet. Työnhaku ja palvelut käynnistyvät liian myöhään.

Insinööriliiton ehdotukset:

• Työntekovelvoite enintään 14 pv irtisanomisesta.
• Irtisanomisajan loppuosa täysipainoiseksi työllistymisjaksoksi (työnhakuun).
• Työnhakijaksi ilmoittautuminen 15 pv sisällä irtisanomisesta.
• Työvoimapalvelut ja -velvoitteet alkavat jo irtisanomisajalla.

Ongelma: Työviikko on viisipäiväinen, lomien lauantailaskenta vanhentunut ja heikentää palautumista.

Insinööriliiton ehdotukset:

• Luovutaan lomien lauantailaskennasta (viikko lisää lomaa).
• Lomakertymä 2,5 pv/kk heti työsuhteen alusta.
• Vapaampi loman sijoitteluoikeus ympäri vuoden.

Pääongelma tiivistettynä:

• Asiantuntijatyössä tuottavuus riippuu kuormituksen hallinnasta ja palautumisesta.
• Hallitsematon työkuormitus heikentää työn laatua, lisää virheitä ja lyhentää työuria.
• Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat kasvaneet yli 30 % 2010-luvun lopusta.

Etätyö: Selkeät säännöt ja palautumisoikeus

Ongelma: Etätyö on yleistynyt, mutta työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet ja kuormitus kasvanut.

Insinööriliiton ehdotukset:

• Etätyön lainsäädäntö selkeäksi (työaika, turvallisuus, vastuut).
• Työnantajalle velvollisuus arvioida etätyön kuormitustekijät ja vastata työvälineistä/ergonomiasta.
• Työntekijän oikeus olla tavoittamattomissa (’right to disconnect’) lainsäädäntöön.

”Mielenterveysongelmat maksavat Suomelle jopa 11 miljardia euroa vuodessa.” (OECD)

Pääongelma tiivistettynä:

• Työuupumus on Suomessa nopeimmin kasvavia työkykyongelmia erityisesti asiantuntijatyössä.
• Ei ole itsenäinen diagnoosi, mikä vääristää tilastoja ja vaikeuttaa ehkäisyä ja hoitoa.

Insinööriliiton ratkaisut (Ruotsin mallia hyödyntäen):

Tunnustus: Työuupumus itsenäiseksi, työperäiseksi tilaksi sosiaalivakuutuksessa; oikeus sairauspäivärahaan.

Ennaltaehkäisy ja hallinta (työturvallisuuslakiin):

• Työnantajan velvollisuus tunnistaa ja hallita työstä johtuvat psykososiaaliset kuormitustekijät.
• Työnantajan velvollisuus toteuttaa ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet.
• Työhönpaluusuunnitelma sairaspoissaolon pitkittyessä.
• Häirinnän tunnistaminen, ehkäisy ja menettelytapaohjeet.
• Systemaattinen kartoitus: Velvoittava malli psykososiaalisten kuormitustekijöiden säännölliseen kartoitukseen (vastuu työnantajalla).
• Lainsäädännön täsmennys: Erityiset asetukset työturvallisuuslakiin kuormitustekijöiden tunnistamisesta, arvioinnista ja hallinnasta.
• Seuranta: Parempi tilastointi ja raportointi työperäisen uupumuksen laajuudesta ja vaikuttavuudesta.