Neuvottelujen aikaansaamia muutoksia

Työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelu on keskeinen osa Insinööriliiton edunvalvontaa. Vuosien varrella liitto on muun muassa ajanut tekniikan alan asiantuntijoille selkeitä palkankorotuksia ja parannuksia työehtoihin.

Insinööriliitto neuvottelee tekniikan alan asiantuntijoiden palkankorotuksista ja työehdoista yhdessä muiden alan liittojen ja työnantajien kanssa. Neuvottelutoiminnan tulokset näkyvät palkansaajien ja työntekijöiden arjessa monin tavoin. 

Palkankorotukset 

Korkeakoulutetut asiantuntijat neuvottelevat usein palkkansa itse etenkin yksityisellä sektorilla, ja hyvä niin. Työntekijöillä pitää olla mahdollisuuksia kehittää palkkaustaan oman osaamisensa ja omien neuvottelutaitojensa kautta. Molempiin asioihin liitto antaa tukea, kuten palkkaneuvontaa ja palkkatilastoja.

Insinööriliiton neuvottelee kuitenkin sopimuskorotuksista, jotka kasvattavat tekniikan alan asiantuntijoiden palkkoja vuosittain. Ne myös suojaavat ja kehittävät palkkojen tasoa inflaatiota vastaan. Sopimuskorotusten ei ole tarkoitus olla ainoa tapa kehittää palkkaa, mutta ne tarjoavat pohjan, jonka päälle jokainen voi tavoitella ja neuvotella lisää.

Vuonna 2000 insinöörien mediaanipalkka oli 2670 euroa. Sopimuskorotukset ovat nostaneet sitä vuoteen 2026 mennessä 4613 euroon, mikä tekee noin 72 euroa vuodessa. Tämä ylittää hienoisesti inflaation, vaikka ajanjaksolle mahtuu niin taloudellisesti vaikeita vuosia kuin muutama nollakorotustenkin vuosi.

Henkilökohtaisten palkankorotusten varaan jäävä palkkakehitys olisi jäänyt keskimäärin noin 13,70 euroon vuodessa. Liiton tekemällä sopimustoiminnalla onkin merkittävä tuloja kasvattava vaikutus. 

Parannuksia työehtoihin 

Insinööriliiton tavoitteena on, että mahdollisimman moni jäsen on sopimusten piirissä. Laki määrittelee työehdoille raamit, mutta liittojen neuvottelemat sopimukset täydentävät niitä.  

Työntekijöille tämä näkyy esimerkiksi pidempinä palkallisina sairauslomina. Työsopimuslain mukaan sairauslomalta saa palkkaa vain yhdeksän ensimmäisen päivän ajalta. Sopimukset takaavat kuitenkin palkan huomattavasti pidemmältä ajalta. 

Työntekijöillä on myös laissa määritelty oikeus pitää perhevapaita, mutta laki ei sano niiden palkallisuudesta mitään. Neuvottelujen avulla on sovittu palkallisesta perhevapaasta, hieman vaihtelevin ajoin.  

Lisäksi liitot ovat sopineet muun muassa mahdollisuuksista lakia suurempiin työajan joustoihin sekä korvausten tarjoamisesta esimerkiksi työmatkojen ja päivystämisen osalta. Usein sopimukset antavat myös paremman suojan irtisanomisen suhteen. 

Henkilöstön etujen valvominen työpaikalla 

Työntekijöiden edunvalvonnan kannalta on keskeistä, että apu löytyy läheltä esimerkiksi työpaikan ongelmatilanteissa. Siksi sopimuksissa taataan henkilöstönedustus eli luottamusmiesten palvelut työpaikoilla. Luottamusmiestä voidaan sopimuksissa kutsua myös luottamushenkilöksi -tai edustajaksi. 

Luottamusmies tuntee työpaikan olosuhteet ja voi neuvotella työnantajan kanssa suoraan paikallisella tasolla. Hän pystyy myös viemään asian sopimusosapuolten ratkottavaksi, jos siihen ei löydy paikallisesti apua. 

Sopimukset antavat tehtävässä toimivalle työntekijälle muun muassa irtisanomissuojan ja laajemmat oikeudet tiedonsaantiin. 

Työehdoista päättävät ne, joita ehdot koskevat 

Edellä kuvatut asiat eivät olisi mahdollisia ilman sopimuksiin perustuvaa työehtojärjestelmää, joka on yksi ammattiliittojen tärkeimmistä saavutuksista Suomessa.  

Vaihtoehtona olisi malli, jossa työehtojen minimisäätelystä päätettäisiin aina lainsäädännössä. Se olisi jäykkä tapa määrittää työehdot ja altistaisi ne hetkittäisille poliittisille tarpeille. 

Siksi on tärkeää, että palkansaajat ja työnantajat voivat sopia työntekemisen ehdoista keskenään. Lainsäädäntö tukee tätä antamalla raamit ja poikkeamismahdollisuuksia lakeihin.