Työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkaisema virkamiespuheenvuoro epäonnistuu maan muutostarpeiden tunnistamisessa eikä hahmota maan innovaatiojärjestelmää kokonaisuutena. Maa tarvitsee ammattikorkeakoulujen aseman ja alueellisen tki-toiminnan merkittävää vahvistamista, muuten resurssit valuvat hukkaan.
Insinööriliitto ehdottaa, että seuraavalla hallituskaudella luodaan TEM:n, OKM:n, STM:n sekä valtiovarainministeriön kuntaosaston yhteinen ohjelma, joka vahvistaa alueellista innovaatiojärjestelmää.
– Miksi näitä kaikkia tärkeitä palikoita – koulutusta, tutkimusta, työllisyyttä ja elinkeinopolitiikkaa –, mietitään erillään, kun niillä on kuitenkin sama tavoite? Ne ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan, sanoo Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.
Juuri ammattikorkeakoulujen lakisääteisenä tehtävänä on antaa korkeakouluopetusta sekä harjoittaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka palvelee työelämää, aluekehitystä ja alueen elinkeinorakenteen uudistamista. Useat tilastot osoittavat, että ammattikorkeakoulut ovat mieluisimpia yhteistyökumppaneita pk-yrityksille.
Yritykset tarvitsevat tuekseen TKI-työtä
Virkamiespuheenvuorossa tuodaan esiin, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia hyödyntää korkeakoulujen TKI-työtä oman innovaatiotoimintansa tueksi. Puheenvuorossa korostetaan, että alueiden kasvun tulee nojata niiden omiin vahvuusalueisiinsa ja omiin resursseihinsa.
Ammattikorkeakouluihin hakeutuu yliopistoja enemmän opiskelijoita omalta alueelta, korkeakouluttamattomasta taustasta sekä ammatillisesta koulutuksesta. Tämän lisäksi niistä valmistuneista peräti kaksi kolmesta työskentelee valmistumismaakunnassaan vuosi valmistumisen jälkeen.
– Miksi ammattikorkeakouluja ei hyödynnetä Suomen alueellisen innovaatiojärjestelmän voimavarana? Ammattikorkeakouluja on jokaisessa maakunnassa, ne toimivat äärimmäisen kustannustehokkaasti sekä ovat ydinolemukseltaan verkostojen ja yhteistyön johtajia, Salo sanoo.
Innovaatiojärjestelmän potentiaali pitää ottaa käyttöön
Vahvuutenaan ammattikorkeakouluilla on koko maan kattavat yritysverkostot sekä käytännön työelämäyhteys kaikilla tasoilla. Ammattikorkeakoulut yhdistävät koulutuksen, soveltavan tutkimuksen, teknologian siirron ja yritysten kehittämisen sekä tutkintokoulutuksessa että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyössään.
Ammattikorkeakoulujen lakisääteisen TKI-tehtävän toteuttamista heikentää Insinööriliiton mielestä riittämätön ja epävarma julkinen rahoitus. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tutkimusrahoituksesta – hiukan laskentatavasta riippuen – vain noin 3–8 prosenttia. Tämä vaikeuttaa pitkäjänteistä yritysyhteistyötä sekä oman profiilinmukaisen tutkimus- ja kehittämisosaamisen vahvistamista.
– Suomen innovaatiojärjestelmän vahvistaminen edellyttää koko maan osaamispotentiaalin käyttöönottoa. Ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten parantaminen ja ministeriörajat ylittävä yhteistyö ovat tähän keskeisiä ratkaisuja, Salo painottaa.
Suomi on asettanut tavoitteen käyttää neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta tutkimus- ja kehittämismenoihin. Nyt laskenta ulotetaan myös innovaatiotoimintaan.
– Olennaista on toimintakulttuurin uudistaminen. Jotta osaamistaso nousee ja osaajat ja teknologia siirtyvät tehokkaammin yrityksille, ammattikorkeakoulujen rooli on kaikista kriittisin.
