Työmarkkinatoiminta
Insinööriliiton työmarkkinatoiminnan ja -edunvalvonnan tavoite on jäsenille reilu ja turvallinen työelämä. Se sisältää jäsenten työllisyyden ja ammatillisen arvostuksen parantamisen sekä työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen.
Insinöörien ja muiden tekniikan alan asiantuntijoiden palkkaukseen ja työehtoihin vaikutetaan kahta kautta:
- neuvottelemalla jäsenkunnalle mahdollisimman hyviä työ- ja virkaehtosopimuksia.
- vaikuttamalla lainsäädäntöön asioissa, jotka ovat jäsenten edunvalvonnan kannalta relevantteja.
Työmarkkinaedunvalvonnan ydin ovat 1–3 vuoden välein neuvoteltavat työ- ja virkaehtosopimukset (tes ja ves). Sopimuksilla työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sopivat alakohtaisesti muun muassa palkankorotuksista, työajoista, lomista- ja lomarahoista sekä sairausajan- ja perhevapaiden palkoista. Työntekijäjärjestöt voivat neuvotella valtakunnallisten sopimusten lisäksi yrityskohtaisia työehtosopimuksia.
Työpaikalla noudatettava työehtosopimus riippuu työnantajan toimialasta ja järjestäytymisestä. Työnantajalla on ensisijainen oikeus valita sovellettava työehtosopimus.
Suuri osa työehdoista tulee työehtosopimuksista.
Insinööriliiton osalta työehtosopimuksista neuvotteleminen ja sopiminen tapahtuu pääosin neuvottelujärjestöjen kautta. Yksityisellä puolella neuvottelujärjestö on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja julkisella puolella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.
Neuvottelujärjestöillä on omaa henkilökuntaa, mutta etenkin yksityisellä puolella työmarkkinaedunvalvonta ja neuvottelut ovat neuvottelujärjestön jäsenliittojen ja niiden henkilökunnan varassa. Työehtosopimukset ovat ala- tai yrityskohtaisia. Tietotekniikan palvelualalla työehtosopimuksen alalle neuvottelee YTN yhdessä Insinööriliittoon kuuluvan Tietoala ry:n kanssa.
Insinööriliitolta pyydetään usein lausuntoja työelämää koskeviin lakiesityksiin. Lausuntojen lisäksi Insinööriliitto vaikuttaa insinöörien ja muiden tekniikan alan asiantuntijoiden työelämään oman vaikuttamistyön ja tutkimuksen keinoin sekä osallistumalla työelämää ja työehtoja koskevaan julkiseen keskusteluun.
Edunvalvonta työpaikalla ja paikallinen sopiminen
Lainsäädännön ja työ- ja virkaehtosopimusten lisäksi työntekijän työsuhteeseen vaikuttavat oma työsopimus ja mahdollisesti yrityksessä työpaikalla solmittavat paikalliset sopimukset, jotka voivat olla konserni-, yritys-, toimipaikka- tai työpaikkatasoisia.
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan laista tai työehtosopimuksesta poikkeavaa sopimista. Paikallinen sopiminen on mahdollista kaikissa yrityksissä. Paikallisen sopimuksen solmivat pääsääntöisesti työntekijöiden keskuudestaan valitsema edustaja ja työnantaja yhdessä. Henkilöstön edustaja on luottamusmies, luottamushenkilö, luottamusedustaja, luottamusvaltuutettu tai muu, tiettyä tarkoitusta varten valittu henkilö.
Pääsääntöisesti henkilöstön edustaja edustaa työpaikalla työ- ja virkaehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä. Hän voi sopia työehtosopimuksen sallimissa rajoissa paikallisesti muun muassa lomarahoista, matka-ajan korvauksista ja työajan liukumasta.
Paikallisen sopimisen lisäksi luottamushenkilö valvoo työ- ja virkaehtosopimuksen noudattamista työpaikalla ja auttaa henkilöstöä työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.
Joskus työelämän kysymyksissä oma apu riittää. Verkossa on Oma luottamusmies -verkkopalvelu, jossa on tietoa työhön liittyvistä perusasioista, kuten palkasta ja muista työsuhteen ehdoista. Jos palvelun tiedot eivät riitä, ota yhteyttä liiton asiakaspalveluun tai asiantuntijoihin.