Oletko tullut ajatelleeksi, että joskus ihan pienestäkin ajatusvirheestä voi pahimmassa tapauksessa koitua vakavat seuraamukset? Työelämässä on kompastuskiviä, joita voi tulla vastaan huomaamatta.

Joskus esimerkiksi hankalan ja työlään projektin yhteydessä voi mieleen tulla ajatus, että säilyväthän kaikki tärkeät tiedot varmasti tallessa. Viikkojen tai kuukausien työn tuloksen katoaminen esimerkiksi tietokoneen rikkoutumisen takia on pysäyttävä ajatus. Tässä kohtaa voi herkästi juolahtaa mieleen, että olisiko järkevää kopioida joitain tiedostoja vaikkapa omalle muistitikulle tai kovalevylle.

Tällaisten asioiden kanssa on kuitenkin syytä olla hyvin tarkkana. Nimittäin pahimmillaan työnantajan salassa pidettäväksi johtavien tietojen kopioiminen voi vaikuttaa negatiivisella tavalla työsuhteeseen tai täyttää jopa rikoksen tunnusmerkistön.

Salassapitovelvoitteet työsuhteessa

Suoraan lainsäädännön nojalla työntekijää sitoo yleinen velvoite toimia lojaalisti työnantajaa kohtaan. Tämän lisäksi on säädetty siitä, että työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Liikesalaisuuksilla tarkoitetaan yleisesti sellaisia tietoja, joilla on työnantajalle taloudellista merkitystä ja jotka eivät ole yleisesti tiedossa. Yleensä näitä pyritään myös suojaamaan aktiivisesti siten, etteivät ne pääse ulkopuolisten silmiin.

Lain asettamia velvoitteita on saatettu myös täsmentää esimerkiksi työsopimukseen otetuilla lisäehdoilla tai erillisillä sopimuksilla. Näissä on voitu yksityiskohtaisemmin kuvata sitä, millaisia tietoja liikesalaisuudella tarkoitetaan ja antaa täsmentäviä määräyksiä siitä, että työnantajan tietoja ei saa kopioida minnekään. Joskus tällaisia ohjeita on myös erilaisissa työantajan yksipuoleisissa toimintaohjeissa. Usein työntekijöiden odotetaan olevan tietoisia myös tällaisista ohjeista, eli ne tulisi ymmärtää samalla tavoin, kuin työnantajan muutkin ohjeet työn suorittamisen tavasta.

Lain asettamia velvoitteita on saatettu täsmentää esimerkiksi työsopimukseen otetuilla lisäehdoilla tai erillisillä sopimuksilla.”

Rikostunnusmerkistö voi täyttyä helposti

Tietojen kopiointi itselle saatetaan tulkita siten, että työntekijä on rikkonut velvoitteitaan niin vakavasti, että tällä on seurauksia työsuhteen jatkon kannalta. Lievemmässä tapauksessa teko voi johtaa huomautukseen tai varoitukseen, pahimmillaan jopa työsuhteen päättämiseen tai poikkeuksellisissa tapauksissa purkamiseen. Jos työntekijän teko aiheuttaa vahinkoa, on työnantajan mahdollista vaatia myös korvauksia tällä perusteella.

Tietojen luvaton talteenotto voi myös täyttää rikostunnusmerkistön: kyseessä voi olla yrityssalaisuuden rikkominen tai jopa yritysvakoilu. Kummassakin tapauksessa myös rikoksen yritys voi olla rangaistava. Seuraamukset rikoksesta harkitaan aina tapauskohtaisesti. On syytä muistaa, että varsinaisten rikosseuraamusten eli sakko- ja vapausrangaistusten lisäksi seurauksena voi olla mittavienkin vahingonkorvausten tuomitseminen. Rikosrekisterimerkintä itsessään voi aiheuttaa hankaluuksia jatkossa esimerkiksi sellaisen työn saamisessa, jonka tekemiseksi työntekijästä tehdään turvallisuusselvitys.

Työnantajan salassa pidettäviä tietoja ei toki saa jakaa myöskään luvatta minnekään. Monesti tämä on itsestään selvää, mutta uusimmat tekoälysovellukset saattavat aiheuttaa harkinnan puutetta. Siksi on tärkeää muistaa, että tällaisiin järjestelmiin ei saa syöttää mitään sellaista tietoa, mikä ei ole yleisesti muutenkin tiedossa.

Kirjoittaja on Insinööriliiton juristi Tuomas Oksanen.

Lue lisää juristien ja työsuhdeasiantuntijoiden ajankohtaisia artikkeleita sivulla: