Houkuttelukiellot toimivat Insinööriliiton mukaan kilpailukieltojen tapaan sekä vaikeuttavat työpaikan vaihtamista ja yritysten kilpailua markkinoilla.

Insinööriliitto haluaa rajoittaa houkuttelukiellon käyttöä osana työsopimuksia. Työnantajat antavat työsuhteen solmimisen yhteydessä hatarin perustein ja ilman vastinetta työntekijälle allekirjoitettavaksi sopimuksen, joka rajoittaa työntekijän oikeutta ottaa yhteyttä työnantajan asiakkaisiin tai potentiaalisiin asiakkaisiin uuden työnantajan palveluksessa. Kiellon tehosteena on lähes poikkeuksetta suuri sopimussakko.

Työministeri Matias Marttinen käynnistää työ- ja elinkeinoministeriössä selvityksen työsopimuksissa yleistyneistä houkuttelukielloista. Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden alussa. Sen perusteella on määrä käynnistää lainsäädäntövalmistelu, joka voisi rajoittaa houkuttelukieltojen käyttöä työelämässä.

Tosiasiallisesti houkuttelukiellot toimivat joissakin tilanteissa kuin kilpailukiellot. Varsinkin, jos samalla alueella tai alalla ei ole kuin vähän asiakkaita tai asiakkaat ovat samoja, houkuttelukielto käytännössä kieltää työntekijää vaihtamasta kilpailevan yrityksen palvelukseen.

– Houkuttelukiellot hillitsevät työpaikan vaihtoa ja siten yritysten välistä kilpailua. Ei ole hyväksi sen paremmin yksilölle kuin yhteiskunnallekaan, että ihmiset jäävät jumiin yhden työnantajan palvelukseen. Asiakkaiden houkuttelukiellosta tulee voida sopia vain samoin edellytyksin kuin kilpailukiellosta ja siitä tulee maksaa korvausta samalla tavalla kuin kilpailukiellosta, sanoo Insinööriliiton juristi Satu Tähkäpää.

Oikeuskäytäntö pitää houkuttelukieltoa kilpailukieltona

Korkein oikeus on vuonna 2003 antamassa ratkaisussaan katsonut, että työsuhteen jälkeen voimaan jäävä houkuttelukieltoehto rinnastuu kilpailukieltoon, jos työntekijän ei käytännössä ole mahdollista siirtyä samalla toimialalla toimivan yrityksen palvelukseen ilman, että työntekijä päätyisi rikkomaan houkuttelukieltoa.

Vastaavasti vuonna 2019 tehdyssä hovioikeusratkaisussa houkuttelukiellon todettiin rajoittaneen työntekijän vapautta kilpailukiellon tapaan. Koska vain pieni osa potentiaalisesta asiakaskunnasta oli jäänyt houkuttelukieltoehdon ulkopuolelle, houkuttelukielto tosiasiallisesti rajoitti työntekijän toimintamahdollisuuksia.

– Oikeuskäytäntö on silti huonosti tunnettu, mikä vähentää työntekijöiden uskallusta vaihtaa työpaikkaa ilman sopimussakon riskiä.

Houkuttelukieltoja teetetään tarpeettomasti

Työnantajat käyttävät houkuttelukieltoja Insinööriliiton kokemuksen perusteella tarpeettoman laajasti. Ne rajoittavat työntekijän oikeuksia ilman vastinetta.

Kilpailukieltojen korvauksista säädetään nykyisin laissa. Asiakkaiden houkuttelukiellon vaikutus on käytännössä sama, ja siitä tulee liiton mukaan maksaa samanlaista korvausta.

– Ei ole kohtuullista estää työntekijää vaihtamasta työpaikkaa, jos hän ei saa rajoitusajalta minkäänlaista kompensaatiota.

Toisin kuin kilpailukieltoja, houkuttelukieltoja ei säännellä suoraan lailla. Insinööriliiton mielestä asiasta pitäisi säätää työsopimuslaissa.