Takaisin listaukseen

Korkeakoulupolitiikka ansaitsee oikeaa johtamista

Ammattikorkeakoulujen (AMK) alasajoa ei pidä toteuttaa, sanoo Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Suomessa korkeakoulupolitiikka on jo usean vaalikauden ollut aivan liiaksi muiden asioiden varjossa, toteaa Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo. Poliitikot, joiden vastuulla asia on, eivät ole siihen riittävästi satsanneet. Tämä on mahdollistanut sen, että virkamiehet ovat ottaneet vallan omiin käsiinsä ja se myös näkyy korkeakoulupolitiikassa voimakkaasti tällä hetkellä.

Virkamiehet tarjoavat miljoonia, yhteensä jopa kymmeniä miljoonia euroja veronmaksajien rahoja siihen, että yliopistot ostaisivat ammattikorkeakouluja. Ammattikorkeakoulujen kehittämiseen sen sijaan rahaa ei löydy, Salo ihmettelee.

Keskeinen syy rahan tarjoamiselle on, että poliitikoista kukaan ei halua ottaa vastuulleen ammattikorkeakoulujen, saati yliopistojen lakkautuksia, koska se vähentää heidän suosiotaan. Näin OKM:n virkamiesten toimia katsotaan läpi sormien yhteisellä hyväksynnällä. Asiaa syvemmin tuntevien näkemys on, että eri puolueiden keskeiset tahot ovat keskenään sopineet korkeakoulujen lakkauttamisesta kabineteissa. Tämä kaikki on johtanut OKM:n ja yliopistojen ylivaltaan suhteessa ammattikorkeakouluihin, Salo katsoo ja toteaa lakonisesti, että yliopistoilla kyllä puolustajia riittää.

Poliitikot tuntevat Salon mukaan liian huonosti ammattikorkeakoulujen tuoman hyvän suomalaiselle yhteiskunnalle, jotta he osaisivat ammattikorkeakouluja arvostaa.

Vallan ytimestä tiedetään kertoa, että korkeakoulurakenteeseen puuhataan kulisseissa merkittävää muutosta korkeakouluvision oikeuttamana. Tämä johtaa väistämättä siihen, että korkeakoulut sovittavat myös AMK- ja yliopisto-opintojaan yhteen säästääkseen ja pysyäkseen hengissä.

Mikäli ammattikorkeakoulutuksen keskeiset erot yliopistokoulutukseen häivytetään, niin sopii kysyä, ketä se palvelee? Ei ainakaan opiskelijaa tai yrityksiä, jotka kaipaavat monenlaisia osaajia. Monipuolinen teknologinen osaaminen on merkittävä tekijä, kun rakennetaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Insinööriliitto vaatiikin maan nykyiseltä ja tulevilta hallituksilta toimia, joilla vahvistetaan suomalaista korkeakoulukenttää tasapuolisesti kaikkien hyväksi. Tähän ei mitenkään sovi ammattikorkeakoulujen alasajo tai niiden toiminnan edellytysten merkittävä heikentäminen näivettämällä ammattikorkeakouluja osana yliopistoja. Korkeakoulupolitiikka ansaitsee Salon mielestä oikeaa johtamista.