Insinööriliiton ja RIAn työharjoittelututkimuksesta selviää, että harjoittelupaikan löytäminen rakennusalalla on vaikeaa ja joka kymmenes opiskelija tekee harjoittelun ilman palkkaa.

Joka toinen rakennusalan ammattikorkeakouluopiskelija (51 %) pitää työmarkkinatilannetta vaikeana ja kokee, että harjoittelupaikan saamisesta on kova kilpailu. Opiskelijat kertovat Insinööriliiton ja RIAn kyselyssä, että harjoittelupaikkoja on vähän tarjolla, hakijamäärät ovat suuret ja työhaastatteluihin on vaikea päästä.

”Jos opiskelija ei saa pakollista työharjoittelua suoritettua, hän ei valmistu koskaan. Vähintäänkin harjoittelupaikkojen puute viivästyttää tarpeettomasti opintojen suorittamista loppuun. Opiskelijoille on siksi tarjottava riittävästi harjoittelupaikkoja”, sanoo Insinööriliiton järjestöasiantuntija Hung Pham.

”Opinnot ovat yhteisten resurssien hukkaan heittämistä, jos opiskelijat eivät pääse oman alan harjoitteluun”, lisää RIAn opiskelija-asiantuntija Olivia Marila.

Kyselyyn vastasi syksyllä 498 opiskelijaa eri puolilta Suomea. Opiskelijoista 71 prosenttia oli opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa tai rakennusalan kesätöissä kesällä 2026. Heistä 60 prosenttia teki harjoittelua tai työtä kokopäiväisesti. Yleisimmät työnantajat olivat rakennusliike, infrarakennusliike ja julkinen sektori.

Palkallisuus tukee opiskelijan toimeentuloa

Harjoittelu on pakollinen osa ammattikorkeakouluopintoja. RIA ja Insinööriliitto katsovat, että harjoittelun tulee olla aina palkallista. Palkallisuus takaa, että opiskelija tulee taloudellisesti toimeen harjoittelun aikana.

”Palkka takaa sen, että opiskelija saa suoritettua opintonsa viipymättä loppuun ja pääsee heti työmarkkinoille käyttämään osaamistaan itsensä, yritysten ja yhteiskunnan hyväksi”, Marila sanoo.

”Jotta harjoittelusta olisi hyötyä, tehtävien pitäisi valmistaa oikeassa työelämässä vastaan tuleviin tehtäviin. Tällä tavalla koulutus kehittäisi parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijan osaamista ja harjoittelupaikan tarjoajalla olisi hyötyä paikan tarjoamisesta”, Pham lisää.

Liittojen kyselyyn vastanneista 47 prosenttia sai kuukausipalkkaa ja 43 prosenttia tuntipalkkaa. Kymmenen prosenttia ei saanut palkkaa ollenkaan.

Keskimääräinen kuukausipalkka oli 2 551 euroa kuussa, ja tuntipalkkansa ilmoittaneista opiskelijoista 60 prosenttia ansaitsi alle 16 euroa tunnissa. RIA julkaisee vuosittain rakennusalan AMK-opiskelijoiden harjoittelupalkkasuositukset. Myös Insinööriliitto julkaisee harjoittelupalkkasuositukset. Lähes puolet (48 %) vastaajista ei saanut suositusten mukaista palkkaa.

Miesten keskimääräinen bruttokuukausipalkka oli 292 euroa korkeampi kuin naisilla. Huomionarvoista on myös se, että pääkaupunkiseudulla miehet tienaavat keskimäärin 250 euroa kuussa enemmän kuin muualla Suomessa, mutta naisilla vastaava alueellinen palkkaero on vain 29 euroa kuussa.

Opiskelijat toivovat työnantajilta selkeitä toimintatapoja

Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä harjoittelupaikkaansa ja koki koulutuksen ja työtehtävien vastaavan toisiaan. Harjoittelu on opiskelijalle ennen kaikkea oppimisjakso. Opiskelijat arvostavat vastuuta, käytännön oppimista ja työyhteisöön kuulumista, mutta vastauksissa korostuvat myös riittävän perehdytyksen, ohjauksen ja palautteen merkitys.

Joka kymmenes vastaaja (10 %) kertoi kokeneensa syrjintää tai eriarvoista kohtelua. Avoimissa vastauksissa opiskelijat toivoivat työnantajilta aktiivisempaa puuttumista epäkohtiin, selkeitä toimintatapoja ja yhdenvertaisen työkulttuurin vahvistamista.

Yli puolet epäasiallista kohtelua kokeneista vastaajista ei ilmoittanut kokemuksestaan kenellekään. Osa kertoi asiasta työkaverille mutta vain harva esihenkilölle. Tulokset korostavat tarvetta selkeille ja luottamuksellisille ilmoituskanaville.

”Jokaisella harjoittelijalla on oikeus turvalliseen ja yhdenvertaiseen työympäristöön. Työpaikoilla on varmistettava, että toimintamallit häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi tunnetaan ja niitä myös noudatetaan”, toteaa RIAn Marila.