Insinööriliitto, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Tradenomit vaativat stoppia meneillään olevalle korkeakoulusektorien väliselle fuusiokehitykselle. Korkeakoulujärjestelmämme on ajautunut tilaan, jossa ammattikorkeakoulujen omistajuutta järjestellään yrityskauppamaisilla ratkaisuilla ja suuruuden ideologialla ilman tutkimusnäyttöä hyödyistä.

Liittojen mielestä vaikuttavin tapa korkeakoulujen kehittämiseksi on sopimusperustainen allianssi, eivätkä nykyiset, hallitsemattomat yhdistymiset.

Suomalainen korkeakoulutuksen duaalimalli perustuu kahden erilaisen mutta samanarvoisen tehtävälogiikan rinnakkain oloon. Yliopistot tuottavat pitkän aikavälin tieteellistä tutkimusta tiedeyhteisöohjautuvasti, kun taas ammattikorkeakoulut tuottavat ketterää, työelämälähtöistä osaamista ja soveltavaa TKI-toimintaa pk-yritysten ja alueiden tarpeisiin. Ero korkeakoulujen välillä ei ole arvojärjestys vaan työnjako.

Tänään webinaarissa esiteltävä YTT Jarkko Tirrosen selvitys osoittaa, että yliopistojohtoiset konsernirakenteet uhkaavat murentaa ammattikorkeakoulujen autonomian ja alueellisen elinvoiman. Insinööriliitto, OAJ ja Tradenomit vaativat, että suunta on käännettävä kohti tasavertaisia strategisia alliansseja.

– Ei ole näyttöä siitä, että konsernirakenteet tai fuusiot parantaisivat oppimistuloksia, läpäisyä tai TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Päinvastoin, laajat konsernit lisäävät byrokratiaa ja hallinnollista kerroksellisuutta. Koko ei takaa laatua tai vaikuttavuutta, liittojen edustajat sanovat.

Viime vuosina Suomeen on syntynyt vähin äänin seitsemän korkeakoulukonsernia, joissa yliopisto on hankkinut enemmistöosuuden ammattikorkeakoulusta.

– Korkeakoulujen rakenteelliset ratkaisut eivät voi edetä yksittäisten ostotarjousten tai strategiarahoitusjahtien ohjaamana. Nykyinen ”kelluva korkeakoulupolitiikka” on saatava hallintaan, liittojen edustajat vaativat.

Ammattikorkeakoulujen rooli ammatillisten opettajien sekä insinööri-, tradenomi- ja asiantuntijakoulutuksen järjestäjänä on korvaamaton. Jos ammattikorkeakoulut ja AMK-tutkinnot nähdään ensisijaisesti reittinä yliopistojen maisterikoulutukseen, se heikentää ammattikorkeakoulujen omaa tehtävää, profiilia sekä yhteiskunnallista roolia.

– Kaikille eri korkeakoulusektoreilta valmistuneille on löytynyt vakiintunut paikkansa työmarkkinoilta. Tulevaisuuden työelämän tarpeet puoltavat sitä, että ammattikorkeakoulut ovat jatkossakin oma, itsenäinen sektorinsa, eivätkä yliopistojen esiaste, liitot muistuttavat.

Korkeakoulusektoreiden yhteistyölle on paikkansa ja sitä on mahdollista edelleen syventää – esimerkiksi jakamalla laitteistoja, laboratorioita ja rakentamalla joustavia opintopolkuja. Kaikki tämä on täysin mahdollista toteuttaa tasavertaisilla sopimuksilla ilman omistussuhteiden tuomaa alisteisuutta ja raskasta byrokratiaa. Omistusoikeuteen perustuva integraatio sisältää huomattavia toiminnallisia, hallinnollisia ja strategisia riskejä, liittojen edustajat tiivistävät.

Tule seuraamaan webinaaria tänään

Liittojen järjestämässä webinaarissa YTT Jarkko Tirronen esittelee (Reset Solutions) selvityksensä ”Rakenne vai vaikuttavuus? Korkeakoulujen välisen yhteistyön uusi suunta”, joka nostaa esiin vakavan huolen suomalaisen korkeakoulukentän kehityssuunnasta.

Kesäkuussa 2026 valmistuneen selvityksen esittelyä voi seurata 27.8. kello 11.30 verkossa.