Säästövapaan pitämisestä sopiminen olisi lakimuutoksen jälkeenkin pääsääntö. Jatkossa työnantaja voi kuitenkin tietyissä tapauksissa kieltäytyä toteuttamasta työntekijän pyyntöä.

Työntekijällä ollut mahdollisuus päättää vapaan ajankohdasta 

Vuosilomalaissa säädetään mahdollisuudesta säästää osa vuosilomasta myöhemmin pidettäväksi säästövapaaksi. Nykyisen lain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että 18 lomapäivää ylittävä osa pidetään seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. 

Työntekijällä on oikeus säästää 24 lomapäivää ylittävä osa, jos siitä ei aiheudu vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle. Säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijää vuosiloman ajankohdasta. 

Nykyisen lain mukaan säästövapaa on annettava työntekijän määräämänä kalenterivuonna tai määrääminä kalenterivuosina. Jos vapaan tarkasta ajankohdasta ei päästä sopuun, työntekijän on ilmoitettava vapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamista. 

Työntekijän oikeuksia kavennettiin 

Hallitus antoi alkuvuodesta esityksen vuosilomalain muuttamisesta säästövapaan osalta. Eduskunta hyväksyi esityksen valiokuntakäsittelyn jälkeen pienin muutoksin. Laki tulee voimaan 1.1.2027 eli vuoden vaihteessa. 

Muutoksen myötä työntekijä ei voi enää yksin määrätä säästövapaan ajankohtaa. Työnantaja voi kieltäytyä työntekijän ehdottamasta ajankohdasta, jos se aiheuttaisi tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa, jota ei voida välttää tavanomaisin työjärjestelyin. 

Työnantaja voi kieltäytyä ehdotuksesta myös silloin, jos säästövapaan pitäminen kyseisenä ajankohtana estäisi työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisessa. 

Jos työntekijä ja työnantaja ovat sopineet säästövapaan ajankohdasta ennen lain voimaantuloa, sovelletaan nykyisiä säännöksiä.  

Kirjoittaja on Insinööriliiton juristi Niina Suvanto.

Lue lisää juristien ja työsuhdeasiantuntijoiden ajankohtaisia artikkeleita sivulla: