Sairastuminen 

Sairastapauksissa tilanteesta tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Työntekijän tulee noudattaa työnantajan ohjeistusta siitä, miten sairastumisesta ilmoitetaan. Lähtökohtaisesti työntekijän tulee pystyä osoittamaan työkyvyttömyytensä työnantajan niin pyytäessä. Monilla työpaikoilla on omia käytäntöjä siitä, missä tilanteessa sairauspoissaolo vaatii lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön todistusta. 

Suoraan lain nojalla työsuhteen kestettyä vähintään kuukauden työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. 

Useat työehtosopimukset sisältävät määräyksiä pidemmistä palkallisista sairauslomajaksoista. Usein palkallisen vapaan kesto on liitetty työsuhteen kestoon. 

Tapaturman tai pitkäkestoisen sairauden takia voi joutua työkyvyttömäksi pitkäksikin aikaa. Työnantajan palkanmaksuvelvoitteen päätyttyä on oikeus saada sairauspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajan. 

Jos näyttää siltä, ettei voi palata aiempaan työhön tai työkyvyttömyys pitkittyy, on syytä selvittää mahdollisuuksiasi työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläke voi olla määräaikainen tai toistaiseksi jatkuva. 

Määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä kutsutaan kuntoutustueksi. Tavoitteena on, että hoidon ja kuntoutuksen jälkeen työntekijä voi palata kuntoutustuelta töihin tai opiskelemaan. Jos työkyky ei kuitenkaan hoidon tai kuntoutuksen aikana palaudu tai parane, sinulla saattaa olla oikeus toistaiseksi jatkuvaan työkyvyttömyyseläkkeeseen.  Kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä voi maksaa joko työeläkelaitos tai Kela tai molemmat. Asiaa kannattaa selvitellä tarvittaessa tarkemmin näiden tahojen kanssa.