Kilpailukielto

Työntekijä ei saa työsuhteen aikana mennä kilpailijalle töihin tai itse harjoittaa kilpailevaa toimintaa. Työntekijä ei myöskään saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseen. Kilpailevan toiminnan kielto on voimassa koko työsuhteen ajan, eli myös irtisanomisaikana, vaikka työntekijä olisi vapautettu työntekovelvollisuudesta. Kilpaileva toiminta on sallittu työsuhteen aikana, jos työnantaja antaa siihen luvan. Lupa kannattaa pyytää kirjallisesti.  

Kilpailevalla yrityksellä tarkoitetaan lähtökohtaisesti yritystä, joka tarjoaa samoja tuotteita tai palveluita samalle asiakaskunnalle. Monesti arviointi voi olla hankalaa, ja siksi on suositeltavaa määritellä rajoitukset mahdollisemman yksityiskohtaisesti. Kilpailukiellon voi rajata koskemaan vain tiettyjä yrityksiä tai yrityksiä tietyllä toimialalla. Tärkeää olisi rajata kilpailukielto siten, että työntekijä tietää, mitkä yritykset ovat kilpailukiellon piirissä.  

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Erityisen painavan syyn arvioinnissa otetaan muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojelun tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Arvioinnissa otetaan huomioon myös työntekijän asema ja tehtävät. Painavan perusteen arviointi on aina tapauskohtaista.   

Kilpailukieltosopimus on yleensä sallittu, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä. Myös asiakaskunnan säilyttämisintressi voi muodostaa perusteen kilpailukieltosopimukselle yrityksissä, joissa asiakaskunta sitoutuu yritykseen vahvasti esimerkiksi myyntityötä tekevän työntekijän kautta.  

Kielto harjoittaa kilpailevaa toimintaa on voimassa aina työsuhteen kestäessä. Työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle sovittu kieltoaika alkaa kulua työsuhteen päätyttyä. Kilpailukieltosopimus ei kuitenkaan sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Kilpailukieltosopimus on mitätön, jos se on tehty lainvastaisesti, mutta tästä huolimatta ehtoa ei tule allekirjoittaa, jos ei ole valmis noudattamaan sitä.  

Insinööriliitto muistuttaa, että kilpailukiellot vaikeuttavat työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa.   

Työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle sovitulta kilpailukieltoajalta tulee maksaa korvaus. Jos kieltoaika on enintään kuusi kuukautta, tulee kieltoajalta maksaa korvauksena vähintään 40% työntekijän palkasta. Jos kieltoaika on pidempi, korvauksena tulee maksaa vähintään 60% työntekijän palkasta. Kilpailukielto voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi, mutta johtavassa asemassa työskentelevän kohdalla on mahdollista sopia myös pidemmästä ajasta. Käytännössä tämä laajennus koskee yrityksen ylempää johtoa.  

Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltoehdon työsuhteen aikana noudattamalla irtisanomisaikaa, joka on kolmasosa kiellon kestoajasta. Irtisanomisajan tulee kuitenkin olla vähintään kaksi kuukautta. Jos työntekijä on irtisanoutunut, ei työnantaja voi enää sen jälkeen yksipuolisesti irtisanoa kilpailukieltoehtoa. Tällöin kiellon noudattamisesta ja korvausvelvollisuudesta voidaan kuitenkin yhteisesti sopia toisin.  

Työsuhteen kestäessä kilpailevan toiminnan harjoittaminen voi johtaa työsuhteen päättämiseen joko irtisanomalla tai purkamalla. Irtisanomis- tai jopa purkamiskynnys voi täyttyä varsin helposti, jos työntekijä on harjoittanut tai valmistellut kilpailevaa toimintaa työsuhteensa aikana. 

Jos osapuolet ovat sopineet kiellon ulottamisesta työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle, sovitaan yleensä samalla kiellon rikkomisen seuraamuksista. Tällöin voidaan sopia joko vahingonkorvauksesta, sopimussakosta tai mahdollisesti näiden yhdistelmästä. 

Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää, että työnantajan tulisi pystyä näyttämään aiheutunut vahinko sekä vahingon määrä. Sopimussakko on puolestaan määrältään kiinteä ja sitä voidaan vaatia maksettavaksi ehdon rikkomisesta, vaikka varsinaista vahinkoa ei olisi aiheutunut. 

Laissa on määritelty, että sopimussakko kilpailukiellon rikkomisesta saa olla enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Johtavassa asemassa työskentelevien osalta sakko voi olla suurempi.  Insinööriliitto suosittelee välttämään sopimussakon käyttämistä.