Henkilö kirjoittaa muistikirjaan kynällään.

Salassapito

Salassapidolla tarkoitetaan työntekijän velvollisuutta olla paljastamatta tai olla käyttämättä omaksi hyödykseen työnantajan liikesalaisuuksia. Velvoite tähän on voimassa työsuhteen kestäessä suoraan lain nojalla, mutta osapuolten kesken ehdoista on voitu sopia laajemminkin.

 Mikä on työntekijän salassapitovelvollisuus? 

Työsuhteen aikana työntekijä ei saa ilmaista muille tai käyttää hyödykseen työnantajan liikesalaisuuksia. Työsopimuslain mukainen salassapitovelvollisuus on voimassa vain työsuhteen kestäessä, eikä se siis rajoita työntekijää työsuhteen päätyttyä.

Työntekijän salassapitovelvollisuus voidaan ulottaa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan erillisellä salassapitosopimuksella. Sitoumus on joskus osa työsopimusta, mutta kyse voi olla myös erillisestä asiakirjasta.

Salassapitosopimuksessa kannattaa aina selkeästi määritellä se, mitkä tiedot ovat salassa pidettäviä ja kuinka kauan ne on pidettävä salassa. Insinööriliitto suosittelee, että salassapitosopimuksen kesto olisi määritelty enintään 1-2 vuoteen työsuhteen päättymisen jälkeen. 

Rikoslaissa on kielletty liikesalaisuuksien ilmaiseminen tai käyttäminen työsuhteen aikana ja kahden vuoden ajan työsuhteen päättymisestä. Tämä kielto koskee kuitenkin vain tilanteita, jossa henkilö tahallisesti ilmaisee tai käyttää tätä tietoa saadakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai toista vahingoittaakseen. Yrityssalaisuuden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus. Myös yrityssalaisuuden rikkomisen yritys on rangaistavaa. 

Mitä sopimussakolla tarkoitetaan? 

Työsopimuksessa sovittujen velvoitteiden rikkomisesta voi lain mukaan seurata vahingonkorvausvelvollisuus. Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää, että työnantajan tulisi pystyä näyttämään aiheutunut vahinko sekä vahingon määrä. 

Työsopimuksessa voidaan sopia sopimussakosta, jonka joutuu maksamaan, jos rikkoo työsopimuksessa sovittuja velvoitteita. Sakkoa voidaan vaatia maksettavaksi riippumatta siitä, onko työnantajalle aiheutunut vahinkoa. 

Laissa on määritelty, että sopimussakko kilpailukiellon rikkomisesta saa olla enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Samaa rajoitusta on oikeuskäytännössä käytetty myös muiden ehtojen sopimussakkoihin. Johtavassa asemassa työskentelevien osalta sakko voi olla tätä suurempi. 

Insinööriliitto suosittelee välttämään sopimussakon käyttämistä työsopimuksissa. 

Asiakaspalvelu

Työsuhdeasioissasi tavoitat päivystävät asiantuntijat ja juristit arkisin klo 9–16
asiakaspalvelu@ilry.fi
puh. 0201 801 801 (mpm/pvm)

Varaa aika työsuhdeneuvontaan

Työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä voit varata puheluajan Insinööriliiton juristilta tai työsuhdeneuvojalta. Jäsensivujen kautta voi laittaa viestin myös asiakaspalveluun.