Perhevapaat

Perhevapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Vapaan alkamista voidaan varhentaa synnytyksen takia tai terveydentilan sitä vaatiessa, ja tällöin ilmoitus täytyy tehdä niin pian kuin mahdollista.  

Jos ilmoitusta ei pysty tekemään kahta kuukautta aiemmin puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsenhoidon järjestämisen vuoksi, voi noudattaa kuukauden ilmoitusaikaa. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos tästä ei aiheudu työnantajan toiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan tulee kieltäytyessään antaa selvitys kieltäytymisen perusteena olevista syistä. 

Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Raskausvapaan ajankohtaa voi kuitenkin aikaistaa, samoin toisen vanhemman vanhempainvapaan, joka on tarkoitus pitää synnytyksen yhteydessä. Kynnys ajankohdan muuttamiselle on varsin korkealla.  

Raskausvapaa pituudesta on säädetty sairasvakuutuslaissa ja se on nimenomaan synnyttävälle puolisolle suunnattu osuus perhevapaista. Synnyttävällä vanhemmalla on oikeus 40 päivän raskausvapaaseen, jonka voi aloittaa 30 päivää ennen laskettua aikaa, mutta työntekijä ja työnantaja voivat sopia työskentelyn jatkamisesta, kunnes laskettuun aikaan on 14 arkipäivää.  

Useissa työehtosopimuksissa on sovittu siitä, että palkanmaksu jatkuu 3 kuukauden ajan raskausvapaan alettua. Työehtosopimuksissa on kuitenkin eroja, joten sopimuksen sisältö kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin ennen vapaan alkamista.   

Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä raskausrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Työnteko on kuitenkin kielletty kahden viikon aikana ennen laskettua aikaa ja kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää tehtävä työ. Työskentely vaikuttaa Kelan maksaman etuuden määrään, paitsi sunnuntaina ja arkipyhinä tehdyn työn osalta. Perhevapaiden ajalta maksettavista etuuksista saa tietoa Kelasta. 

Erityisraskausvapaa on tarkoitettu tilanteisiin, jossa raskaana olevan työntekijän työ vaarantaa hänen tai sikiön turvallisuuden, eikä muuta työtä pystytä järjestämään. Edellytyksenä on, että raskaana oleva henkilö on muutoin työkykyinen. Työolosuhteet ovat siis sellaisia, että vaarana on altistua kemiallisille tekijöille tai esimerkiksi tartuntataudeille. Jos kyse on siitä, että raskaana oleva työntekijä on työstä riippumattomista syistä työkyvytön, on poissaolon perusteena sairaus. 

Jos raskauden aikana järjestetään muita tehtäviä, lähtökohta on, että työntekijän peruspalkka pysyy samana. Sen sijaan oikeus erityisiin haitta- ja olosuhdelisiin ratkaistaan tapauskohtaisesti.  

Tarve erityisraskausvapaalle selvitetään työterveyshuollon kanssa.   

Vanhempainvapaata voi pitää kumpi tahansa vanhemmista. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa vähintään 12 arkipäivän pituisessa jaksossa. Vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa ja kumpikin vanhemmista on oikeutettu 160 päivään vanhempainvapaata. Omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle enintään 63 päivää. 1-18 päivää vanhempainvapaasta on mahdollista pitää saman aikaisesti toisen vanhemman kanssa.  

Lähes kaikissa YTN:n työehtosopimuksissa vanhempainvapaista on sovittu palkallinen jakso sekä synnyttävälle, että ei-synnyttävälle vanhemmalle. Työehtosopimusten sisällöissä on kuitenkin eroja, joten vapaan palkallisuus on syytä tarkistaa ennen vapaan alkamista.  

On mahdollista sopia vanhempainrahakauden aikana tehtävästä osa-aikatyöstä. Osa-aikainen vanhempainvapaa perustuu siis sopimukseen. Myös osa-aikatyön keskeyttämisestä tai sen ehtojen muuttamisesta on sovittava. Jos sopimukseen muutoksista ei päästä, työntekijällä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö sekä joko palata kokoaikaiselle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työaikaansa. Osa-aikaiselta vanhempainvapaalta maksetaan osittaista vanhempainrahaa. 

Hoitovapaata voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaata voi pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi muuta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata. Hoitovapaan ajalta maksetaan kotihoidon tukea.  

Osittaista hoitovapaata voi saada lapsen tai muun taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Edellytyksenä on, että työntekijä on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Molemmat vanhemmat voivat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.  

Osittaista hoitovapaata haetaan 2 kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.  

Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, hänelle on annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi.  

Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.  

Lainsäädännön tavoitteena on turvata perhevapaaoikeuksien toteutuminen perhemuodosta riippumatta. Sateenkaariperheissä perhevapaaoikeudet ja etuudet järjestyvät siis pääosin samoin periaattein kuin muissakin perheissä. Käytännössä ongelmia voi ilmetä erityisesti silloin, kun vanhempia on useampia kuin kaksi. Epäselvissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä liiton asiakaspalveluun. 

Vuosilomalaskennassa työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä laissa tarkoitetun erityisraskausvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon tai omaishoitovapaan aikana. Työssäolon veroisena pidetään myös yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivää ja vastaavasti muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivää. 

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei tämän takia voida antaa siten kuin vuosilomalaki muuten edellyttäisi, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun työntekijä on käyttänyt edellä tarkoitetut raskaus- tai vanhempainvapaapäivät. 

Jos olet perhevapaalla pidemmän aikaa, esimerkiksi usean lapsen syntymän vuoksi, ainakin osa vuosilomista on syytä pitää perhevapaan aikana pois. Muutoin riskinä on lomapäivien vanhentuminen pitkän vapaan aikana.   

Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Jos perhevapaalla olevan sijaiseksi on palkattu toinen työntekijä, ei häntä saa vakinaistaa, jos tämä johtaa perhevapaalla olevan irtisanomiseen. Jos perhevapaalla olevan tehtävät loppuvat muista syistä, pitää perhevapaan jälkeen selvittää, mitä työntekijälle soveltuvaa työtä on tarjolla.  

On suositeltavaa, että ennen erityisesti pidemmälle perhevapaalle jäämistä, tehdään esimiehen kanssa listaus työtehtävistä. Näin perhevapaan jälkeen molemmille on selvää, mihin tehtävään ollaan palaamassa. Paluun yhteydessä on myös hyvä järjestää tilaisuus, jossa käydään läpi muun muassa työpaikalla tapahtuneet muutokset.