Erilaisia työelämäntilanteita, mitä kannattaa tietää kun:

Meillä alkoi yhteistoimintaneuvottelut. Mitä teen?

Yhteistoimintaneuvotteluiden tarkoituksena on neuvotella työntekijöiden kanssa työnantajan suunnittelemista toimenpiteistä. Tarkoitus on, että päätökset tehdään vasta neuvotteluiden jälkeen. Jos työpaikalla on luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai yhteistoimintaedustaja, hän neuvottelee työnantajan kanssa. Voit kysyä neuvottelijalta, mitä neuvottelut koskevat. Jos työnantaja ehdottaa vain sinua koskevia neuvotteluita, pyydä silti työpaikan luottamusmies mukaasi. Selvitä etukäteen työsuhteeseesi noudatettava työehtosopimus ja tarkista myös oman työsopimuksesi sisältö, esimerkiksi irtisanomisaika.

 

Älä tee mitään sitoumuksia tai sopimuksia kesken neuvotteluiden ottamatta ensin yhteyttä Insinööriliiton työsuhdeneuvontaan tai luottamusmieheen. Jos työsuhteesi päättyy yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen, sinulla on oikeus ottaa tukihenkilö (luottamusmies) mukaan irtisanomistilanteeseen. IL:n urapalvelut ja työpaikkatori voivat edistää uudelleentyöllistymistäsi. Mikäli epäilet menettelyn laillisuutta, ota yhteyttä IL:n työsuhdeneuvontaan. Koeta selvittää myös se, kuka jatkossa hoitaa sinun työsi ja onko yritykseen palkattu uusia työntekijöitä.

 

Hyödyllistä tietoa yhteistoimintaneuvotteluista löydät hteistoimintaoppaasta: Fudut vai? - Yhteistoimintaneuvotteluopas (Pdf)

Meillä alkaa työvoiman vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Mitä minun tulee luottamusmiehenä tehdä?

Kun kyseessä on työvoiman vähentämiseen tähtäävät neuvottelut tulee työnantajan antaa neuvotteluesitys, josta on käytävä ilmi ainakin:

 

- aiottujen toimenpiteiden perusteet (konkreettinen tieto tuotannollisesta/taloudellisesta perusteesta)

- alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten tai osa-aikaistamisten määrästä

- selvitys periaatteista, joiden mukaan vähennykset kohdennetaan. Tasapuoliset ja objektiiviset periaatteet voidaan myös sopia neuvotteluiden aikana

- arvio ajasta, jonka kuluessa vähennykset pannaan toimeen

 

Silloin kun työvoiman vähentämisneuvottelut koskevat vähintään kymmentä työntekijää, tiedot on annettava automaattisesti kirjallisesti.

 

Neuvotteluiden aikataulua suunniteltaessa on varauduttava käsittelemään kaikki neuvotteluvelvoitteen edellyttämät asiat eli vähentämistoimien perusteet, vaikutukset sekä vaihtoehdot. Jos neuvottelut koskevat useampaa henkilöstöryhmää, on hyvä käydä erikseen vuoropuhelua muiden luottamusmiesten kanssa.

 

Pyydä työnantajaa pitämään pöytäkirjaa neuvotteluista. Tarkista huolellisesti, että pöytäkirja vastaa neuvotteluiden kulkua eikä siinä ole kirjattu sovituksia sellaisia asioita, jotka työnantaja on yksipuolisesti ilmoittanut. Jos olet erimieltä jostain asiasta, kirjauta se pöytäkirjaan. Jos pöytäkirja ei vastaa neuvottelun kulkua, eikä erimielisyyttä suostuta kirjaamaan, ei pöytäkirjaa pidä allekirjoittaa.

 

Tiedota edustettaviasi neuvotteluiden kulusta ja pyrkikää etsimään vaihtoehtoja irtisanomisille. Neuvotteluiden päätyttyä työnantaja antaa ilmoituksen ajanjaksosta, johon mennessä näiden neuvotteluiden vähennykset pannaan toimeen.

Meille ilmoitettiin liikkeen luovutuksesta. Mitä se tarkoittaa?

Liikkeen luovutus tarkoittaa, että yritys tai yhtenäisen kokonaisuuden muodostava osa vaihtaa omistajaa. Liikkeen luovutuksesta huolimatta työsuhde jatkuu katkeamatta. Liikkeen luovutus ei ole irtisanomisperuste ja työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen ns. "vanhoina työntekijöinä". Tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteen ehtoihin ja työntekijän etuihin ei voi tehdä heikennyksiä liikkeen luovutuksen perusteella, ellei niistä erikseen sovita.
 
Työntekijän ei ole pakko siirtyä luovutuksensaajan palvelukseen, vaan työntekijä voi tietyin edellytyksin irtisanoa työsuhteensa päättymään luovutuspäivästä. Sen sijaan työntekijällä ei ole oikeutta jäädä liikkeen luovuttajan palvelukseen.
 
Liikkeen luovutuksen yhteydessä ei ole velvollisuutta käydä varsinaisia yhteistoimintaneuvotteluja, mutta sen sijaan liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille,
 

- luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta;

- luovutuksen syyt;

- luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset; sekä

- suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet.

 
Luovuttajan on annettava nämä tiedot henkilöstöryhmien edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Luovutuksensaajan on annettava nämä tiedot henkilöstöryhmien edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta.

Voiko määräaikaisen työsopimuksen irtisanoa?

Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Määräaikainen työsopimus voidaan siis päättää ennenaikaisesti vain osapuolten yhteisellä sopimuksella tai purkamalla.

 

Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan myös sopia nimenomainen irtisanomisehto, jonka nojalla myös määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa päättymään ennenaikaisesti.

Minulla on määräaikainen työsopimus. Voidaanko minut lomauttaa?

Määräaikaista työntekijää ei voida lähtökohtaisesti lomauttaa. Jos määräaikaisuuden perusteena on sijaisuus, voidaan määräaikainenkin työntekijä lomauttaa silloin, kun tehtävää vakinaisesti hoitavakin henkilö voitaisiin lomauttaa tämän ollessa työssä.

Sain varoituksen. Mitä teen?

Irtisanominen henkilöön liittyvällä syyllä edellyttää yleensä, että työntekijää on ensin varoitettu. Varoitus on siis työnantaja yksipuolinen ilmoitus siitä, millä tavoin se katsoo sinun menetelleen moitittavasti. Varoitusta ei voi riitauttaa, vaan varoituksen aiheellisuus tutkitaan vasta mahdollisessa irtisanomista koskevassa prosessissa. Jos varoituksessa mainitut seikat eivät pidä paikkaansa tai eivät johdu sinusta, tee työnantajalle kirjallinen vastine, jossa tuot esiin oman näkemyksesi ja selvityksesi tilanteesta. Jos varoituksessa sen sijaan on perää, tulee parhaan mukaan korjata toivotulla tavalla menettelyään, jottei tule irtisanotuksi. Varoituksen voimassaolosta ei ole laissa säännöksiä, vaan tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti.

Mikä on irtisanomisaikani?

Tarkista ensin työsopimuksesi. Onko siinä sovittu irtisanomisaika? Irtisanomisajasta voi sopia työsopimuksella. Jos työsopimuksella ei ole sovittu laista poikkeavaa irtisanomisaikaa, määräytyy se seuraavasti:
Työsopimuslain mukaiset yleiset irtisanomisajat ovat seuraavat:

 

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat:

 

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;
4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;
5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

 

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat:

 

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Olen jäämässä työttömäksi tai lomautetuksi. Mitä minun pitää tehdä?

Ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömänä päivänä TE-palvelujen sähköisessä Oma asiointi -palvelussa. Jotta työnhakusi pysyy voimassa, asioi jatkossa TE-palveluissa niiden ohjeiden mukaisesti. Asiointi tapahtuu suurelta osin sähköisesti. Mikäli työnhakijaksi ilmoittautumisen yhteydessä antamasi tiedot eivät riitä työttömyysturvaoikeutesi selvittämiseen, otetaan sinuun yhteyttä ja pyydetään tarvittavia lisätietoja tai dokumentteja. Jotta työnhaku pysyy voimassa ja oikeus päivärahaan säilyy, tulee noudattaa TE-palveluiden antamia ohjeita, vastata yhteydenottoihin sekä toimittaa pyydetyt selvitykset.

 

IL:n jäsenet hakevat työttömyyspäivärahaa pääsääntöisesti IAET-kassasta. Ilmoittautuessasi työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita päivärahan maksajaksi IAET-kassa, jotta työvoimapoliittinen lausunto ohjautuu oikeaan paikkaan. Päivärahaa ei voida maksaa ennen lausunnon saamista TE-toimistolta.

 

Päivärahahakemukset liitteineen voi lähettää IAET-kassaan sähköisesti eAsioinnin kautta. Hakemukset tulee toimittaa kassaan kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, josta päivärahaa haetaan. Päivärahaa haetaan aina takautuvasti jo kuluneilta työttömyyspäiviltä. Työttömyysjakson alussa on viiden arkipäivän omavastuuaika. Olet oikeutettu päivärahaan, jos työssäoloehtosi on täyttynyt. Ensimmäisen päivärahahakemuksen mukana pitää toimittaa selvitykset, joiden perusteella työttömyyskassa pystyy toteamaan työssäoloehdon täyttymisen ja määrittelemään maksettavan päivärahan suuruuden.

 

Jos työssäoloehtosi ei ole IAET-kassan jäsenyyden aikana täyttynyt, merkitse päivärahan maksajaksi KELA ja hae päivärahaa KELAlta ohjeistuksen mukaisesti.

Paljonko saan työttömyyspäivärahaa?

Työttömyyspäivärahan suuruus lasketaan suhteessa vakiintuneeseen palkkaan. Vakiintuneeseen palkkaan kuuluvaksi katsotaan normaaleiden kuukausi- tai tuntipalkkojen lisäksi mm. luontoisedut, vuorolisät, bonukset ja provisiopalkat. Vakiintuneen palkan tarkemman määrittelyn löydät täältä.

 

Päivärahalaskurin avulla voit suuntaa-antavasti laskea työttömyyspäivärahasi suuruuden.

Minut irtisanottiin henkilökohtaisin syin. Tuleeko minulle karenssi?

TE-toimisto määrää karenssin aina, jos työsuhde on päättynyt itsestä johtuvasta syystä. Eli karenssi todennäköisesti määrätään, jos työnantaja irtisanoo sinut henkilökohtaisin syin, eikä syynä ole työkyvyn alentuminen.

Työsuhteeni päättyi enkä ole saanut työtodistusta. Miten toimin?

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada kirjallinen työtodistus, jos hän sitä pyytää. Jos et ole pyytänyt vielä työtodistusta tai työnantaja ei muuten ole sitä vielä toimittanut, lähetä työnantajalle sähköposti, jossa pyydät työtodistusta.

 

Työsuhteen päättymisen syy tai arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä kirjataan työtodistukseen vain, jos pyydät niitä merkittäväksi. Muutoin työtodistukseen tulee vain työsuhteen kesto ja pääasialliset työtehtävät.

 

Mikäli työnantaja ei pyynnöstä huolimatta toimita työtodistusta, ota yhteyttä IL:n asiakaspalveluun.

Työnantaja tarjoaa minulle työsuhteen päättämissopimusta tai pakettia. Mitä minun tulee huomioida?

Päättämissopimuksella voi olla huomattavat taloudelliset vaikutukset, jonka vuoksi sopimuksen tekemistä on hyvä harkita tarkkaan. Merkitystä on sillä, oletko sopimuksen jälkeen jäämässä työttömäksi, siirtymässä eläkkeelle vai aloitatko uudessa työssä saman tien. Sopimuksen vaikutusten selvittämiseen tulisi varata kohtuullinen aika. Työnantaja ei saa painostaa sinua sopimuksen tekemiseen. Jos työnantaja pyytää sinua keskustelemaan työsuhteesi päättämisestä, sinun on hyvä ottaa luottamusmies mukaasi.

 

Sopimusta tarjotaan yleensä erokorvausta vastaan. Joskus sopimusta tarjotaan, vaikkei työnantajalla olisi irtisanomisperusteita. Päättämissopimusta on siis hyvä verrata tilanteeseen, jossa työnantaja irtisanoisi sinut. Eli sinun kannattaa miettiä, onko erokorvaus taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin tulla irtisanotuksi.

 

Sopimuksen merkittävimmät seuraamukset liittyvät työttömyysturvaan. Jos sovit työsuhteen päättämisestä, TE-toimisto asettaa sinulle hyvin suurella todennäköisyydellä 90 päivän työvoimapoliittisen karenssin, jonka ajalta ei makseta työttömyysetuutta. Sopimuksen mukainen erokorvaus tai könttäkorvaus jaksotetaan vastamaan kuukausipalkkaasi. Jaksotuksen ajalta et saa päivärahaa, vaan jaksotus lykkää sen maksamisen alkamista. Karenssi ja jaksotus kuitenkin kuluvat samanaikaisesti. IAET- kassa tekee jaksotuksesta päätöksen ja ilmoittaa jaksotuksen päättymispäivän ja siten etuuden maksun alkupäivän päivärahan hakijalle. Vuosilomaa ja lomakorvausta ei jaksoteta, joten ne kannattaa eritellä sopimuksessa.

 

Sopimuksesta seuraa myös, ettet voi enää riitauttaa irtisanomista tai muita työsuhteeseesi liittyviä asioita. Toisin sanoen et voi enää esittää työnantajalle vaatimuksia mistään saatavista. Tästä syystä sinun on hyvä ennen sopimuksen tekemistä selvittää pitämättömät vuosilomapäivät, ylityösaatavat, bonukset jne. Nämä tulee eritellä sopimukseen, sillä muutoin ne sisältyvät könttäkorvaukseen.

 

Taloudellista vertailua tehdessäsi sinun on hyvä huomata, että menetät irtisanomisajan palkan ja muut etuudet (työterveyshuolto, eläkemaksut, työsuhdeauto), jos työsuhteesi päättyy heti. Kertakorvaus ei kerrytä eläkettä, mutta se on verotettavaa ansiotuloa. Jos kertakorvaus vastaa yli vuoden palkkaa, sinun voi olla mahdollista tasata tuloa useammalle verovuodelle. Sinun on oltava yhteydessä omaan verotoimistoosi, sillä muutoin vero menee kertakorvauksen maksuhetkellä.

 

Muu taloudellinen ja perheen tilanne kannattaa myös huomioida. Jos sinulla on asuntolainaa ja lainassasi on lisäpalveluna lainaturva, sinun kannattaa tarkistaa lainaturvan työttömyystilannetta koskevat ehdot. Lainaturvan ehdot edellyttävät nimittäin usein, että työnantaja on irtisanonut työsuhteen tuotannollisella ja taloudellisella perusteella.

 

Joskus sopimuksissa tarjotaan korvauksen lisäksi tai sijasta outplacement-palvelua eli työnhakukoulutusta. Tällöin sinun kannattaa muistaa, että myös Insinööriliiton ura- ja koulutuspalvelut tarjoavat kattavasti ura-, työnhaku ja palkkaneuvontaa ja tämä sisältyy jäsenmaksuusi.

 

Työttömäksi on suositeltavaa ilmoittautua viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä könttäkorvauksesta huolimatta. Kannattaa muistaa, että oikeus päivärahaan menetetään, mikäli on poissa työmarkkinoilta ilman pätevää syytä kuusi kuukautta. Voit tehdä ilmoittautumisesi TE-palveluiden oma-asioinnissa. Työttömyyspäivärahan määrän voit tarkistaa IAET-kassan laskurista.

Milloin minun tulee ilmoittaa työnantajalle perhevapaasta?

Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Työntekijä saa varhentaa äitiysvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Olen ollut perhevapaalla ja nyt palaamassa töihin. Saanko palata vanhaan työhöni?

Sinulla on lähtökohtaisesti oikeus palata vanhaan työhösi. Sinua ei saa perhevapaan takia siirtää toisiin tehtäviin, jos vanha tehtäväsi on olemassa. Laki takaa paluuoikeuden. Jos entistä tehtävääsi ei ole enää olemassa, olisi sinulle etsittävä muuta vastaavaa työtä tai vähintäänkin muuta työsopimuksen mukaista työtä. Mikäli näyttää siltä, että paluuoikeuttasi rikotaan, ota yhteys työsuhdeneuvontaan. 

Olen perhevapaalla ja työpaikallani käydään yt-neuvotteluja. Voidaanko minutkin irtisanoa?

Sinua ei saa irtisanoa, ellei työnantajan toiminta lopu kokonaan. Työsopimuslaki kieltää irtisanomasta perhevapaan aikana. Jos vanhat tehtäväsi loppuvat perhevapaan aikana, on työnantajan tarjottava sinulle muuta työsopimuksen mukaista tai koulutusta vastaavaa työtä. Jos sinulle ei löydy muita sopivia tehtäviä, voi työnantaja irtisanoa sinut perhevapaasi päätyttyä. Irtisanomisaika alkaa tällöin kulua työhön paluupäivästäsi. Yt-neuvottelujen aikana on hyvä pitää yhteyttä luottamusmieheen, jotta tulet varmasti huomioiduksi muutoksissa. 

Voiko perhevapaan aikana irtisanoutua?

Työntekijä voi perhevapaansa aikana irtisanoutua normaalia työsopimuksensa mukaista irtisanomisaikaa noudattaen. Perhevapaa ei vaikuta irtisanomisajan kulumiseen vaan irtisanomisaika alkaa kulua kun työnantaja saa tiedon irtisanomisesta.

En saanut palkkaani palkkapäivänä. Mitä teen?

Ilmoita heti työnantajallesi kirjallisesti tai sähköpostitse, että palkkaasi ei ole maksettu ajallaan ja vaadi sitä maksettavaksi välittömästi. Mikäli työnantaja ei reagoi vaatimukseen, ei maksa palkkaa muutaman päivän sisällä tai ette muuten saa asiaa sovittua, ota yhteyttä IL:n asiakaspalveluun.

Jos epäilet, että työnantajallasi ei ole rahaa maksaa palkkaa, ota yhteyttä ELY-keskukseen palkkaturvahakemuksen tekemiseksi. Hakemus on tehtävä 3 kk sisällä palkan erääntymisestä.

Onko minulla oikeus lomarahaan?

Lomaraha perustuu työehtosopimuksen määräykseen tai työpaikan käytäntöön. Lomarahasta ei ole määräyksiä laissa. Lomaraha on yleensä 50 % vuosilomapalkasta. Lomarahan maksamisen ehtona on usein se, että loma tosiasiassa pidetään. Lomakorvauksesta ei näin ollen yleensä makseta lomarahaa. Lomarahan maksamisen edellytykset täytyy kuitenkin tarkistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Saan osan palkastani luontoisetuina. Vaikuttavatko nämä loma-ajan palkkaani?

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla.

 

Työntekijällä on siis oikeus saada palkkaan kuuluvat luontoisedut vuosiloman aikana eikä niitä siksi oteta huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa. Tällaisia etuja ovat muun muassa asunto-, auto- ja puhelinedut.

 

Siltä osin kuin luontoisedut eivät ole työntekijän käytettävissä loman aikana kuten lounasetu, ne on korvattava vuosilomapalkkaan sisältyvällä rahaerällä. Luontoisedun arvo lasketaan verohallituksen ennakonpidätystä varten vuosittain vahvistaman raha-arvon mukaan, ellei suuremmasta rahakorvauksesta ole sovittu. Jos ruoasta peritään työntekijältä vähintään verotusarvon mukainen maksu, edun saamatta jäämistä loma-aikana ei huomioida lomapalkassa. 

 

Irtisanouduin ja työsuhteeni viimeinen päivä on 31.7. Miten pitämättömät lomat korvataan? Voiko työnantaja sijoittaa lomaa irtisanomisajalle? Lomaraha maksetaan kesäkuun palkassa, vaikuttaako työsuhteeni päättyminen jo maksettuun lomarahaan?

Työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättömät lomat lomakorvauksena. Lomakorvaus voidaan laskea jakamalla kuukausipalkka luvulla 25 ja kertomalla saatu summa lomapäivien määrällä (kuukausipalkka / 25 x pitämättömät lomat).

 

Työnantaja voi sijoittaa lomaa myös irtisanomisajalle. Toki tällöinkin tulee noudattaa vuosilomalaissa asetettuja ilmoitusaikoja sekä loman antamista koskevia muita säännöksiä. Lain mukaan vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Käytännössä siis työnantaja voi sijoittaa kesälle maksimissaan 24 lomapäivää, talviloma 6 päivää maksetaan joka tapauksessa lomakorvauksena.

 

Työnantajan on huomioitava myös ilmoitusajat. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Kuukauden ilmoitusaika on ehdoton pääsääntö. Kahden viikon ilmoitusaika tulee kyseeseen, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei tosiasiallisesti ole mahdollista noudattaa (työnantaja odottaa esimerkiksi merkittävää tilausta). Tällöinkin lomasta on ilmoitettava niin pian kuin se on mahdollista ja viimeistään kaksi viikkoa aiemmin.

 

Työnantaja voi periä työsuhteen päättyessä takaisin jo maksetun lomarahan, jos sen saamisen edellytykset ei täyty.  Lomarahaa ei useiden työehtosopimusten mukaan makseta pitämättömien lomien osalta. Jos lomat jäävät pitämättä, sinulla ei ole oikeutta lomarahaan ja työnantaja voi sen periä takaisin. Lomarahaa koskevat määräykset kannattaa aina tarkistaa omasta työehtosopimuksesta. 

 

Meillä on käytössä ns. laskennallinen lauantai eli työnantaja vähentää lomista yhden päivän kutakin 5 pidettyä lomapäivää kohden. Onko käytäntö laillinen?

Menettely voi olla lain mukainen. Työnantajan tulee kuitenkin olla tarkkana sen osalta, että loman sijoittamisesta lauantaille sovitaan tai sille saadaan työntekijän suostumus.

 

Vuosilomalain mukaan vuosiloma annetaan työntekijälle lähtökohtaisesti työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan oikeutta määrätä loman ajankohta rajoittavat loman sijoittamista ja yhdenjaksoisuutta koskevat säännökset. Työnantaja ei voi mm. sijoittaa kolme päivää kestävää tai sitä lyhempää lomaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Vapaapäivälle lyhyt loma voidaan sijoittaa vain työntekijän suostumuksella.

 

Työneuvosto on antanut laskennallisista lauantaista lausunnon (TN 1472-17), jossa se katsoi, että yleinen intranetissä saatavilla oleva tieto siitä, että kuuteen lomapäivään tulee pääsääntöisesti aina sisältyä lauantai, ei lähtökohtaisesti tarkoita sitä, että sen perusteella työntekijä olisi antanut hiljaisen suostumuksensa ohjeessa kuvattuun menettelyyn tai hänen katsottaisiin sopineen siitä työnantajan kanssa. 

 

Työneuvoston ratkaistavana olevassa asiassa riitaa oli nimenomaan siitä, oliko työnantajalla oikeus sijoittaa lomapäivä myös työntekijän lauantaina olevalle vapaapäivälle. Työntekijä oli ilmoittanut pitävänsä lomaa torstain ja perjantain. Työnantaja vetosi intranetissä olleeseen linjaukseen laskennallisesta lauantaista, jonka mukaan jokaiseen kuuteen lomapäivään tulee pääsääntöisesti sisältyä lauantai. Työnantaja katsoi, että työntekijä oli antanut hiljaisen hyväksyntänsä loman sijoittamisesta lauantaille.

 

Työneuvosto kuitenkin katsoi, että lähtökohtaisesti yleinen intranetissä saatavilla ollut tieto laskennallisista lauantaista ei tarkoita sitä, että sen perusteella työntekijä olisi antanut hiljaisen suostumuksensa ohjeessa kuvattuun menettelyyn tai hänen katsottaisiin sopineen siitä työnantajan kanssa.

 

Käytännössä lausunto selkeytti sitä, että laskennallisia lauantaita on mahdollista käyttää, kunhan tästä menettelystä sovitaan työntekijän kanssa. Näyttövelvollisuus työntekijän suostumuksesta tai sopimuksesta jää työnantajalle.  

 

Olen sopinut työnantajan kanssa, että pidän lomaa heinäkuussa neljä viikkoa. Voiko työnantaja siirtää sovitun loman?

 

Työnantajan ilmoitus vuosiloman ajankohdasta on sitova ja työntekijän on voitava luottaa ilmoitukseen. Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa, siirtää tai peruttaa sovittua lomaa. Muutoksista voidaan sopia.

 

Jos työnantaja kuitenkin siirtää, muuttaa tai peruuttaa jo sovitun loman, työnantaja voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Korvattavaksi voivat tulla kulut matkan peruuttamisesta, erilaisiin tilaisuuksin hankitut liput tai muut vastaavat kustannukset.

 

Työnantaja määrää lopullisen loman pitämisen ajankohdan ja voi näin muuttaa loman alkamisaikaa, vaikkakin tästä seuraa vahingonkorvausvastuu. Jos työntekijä sen sijaan ehtii jäädä lomalle, jo alkanutta lomaa työnantaja ei voi keskeyttää. 

Miten ylityöt tulee korvata?

Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalaissa tarkoitetun säännöllisen työajan enimmäismäärän (yli 8h/vrk tai 40h/vko). Työ on ylityötä vain, jos sitä tehdään työnantajan aloitteesta tai hyväksymänä. Ylityö on korvattava rahana tai erikseen sovittaessa vapaa-aikana. Työaikalain mukaan vuorokautinen ylityö korvataan maksamalla 50 %:lla korotettu palkka ensimmäisen kahden tunnin ajalta, jonka jälkeen korotettu korvaus on 100 %. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta on maksettava 50 %:lla korotettu palkka. Jos ylityöt korvataan vapaa-aikana, tulee myös vapaa-aika antaa korotettuna (ei tunti tunnista). Työehtosopimuksissa voi olla poikkeavia määräyksiä ylitöiden korvaamisesta. 

Töitä on jatkuvasti liikaa ja minulle on kertynyt paljon saldoja ja ylitöitä. Voiko ylitöistä kieltäytyä?

Kyllä voi. Sinulla on velvollisuus tehdä töitä työsopimuksen mukainen tuntimäärä. Ylitöitä voi teettää ainoastaan työntekijän suostumuksella. Työaikalaissa on rajoitettu ylitöiden määrää enintään 138 tuntiin neljän kuukauden ajanjakson aikana ja enintään 250 tuntiin kalenterivuodessa. Liukuvassa työajassa saldojen määrä on myös laissa rajoitettu enintään 40 tuntiin. Liukuvan työajan tarkoitus on, että työntekijä saa itse vaikuttaa työn alkamis- ja päättymisaikoihin liukuman rajoissa. Työnantaja ei siis saa määrätä käyttämään plus-saldoja. Työehtosopimuksissa on saatettu sopia työajoista laista poikkeavasti. Jos työmäärä on liiallinen, kannattaa asia ottaa puheeksi myös luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. 

Minua kiusataan tai kohdellaan epäasiallisesti työpaikalla. Mitä teen?

Jos mahdollista, sano heti tekijälle, että koet hänen käytöksensä epäasialliseksi. Joskus työkaveri ei itse tajua, että hänen käytöksensä ei ole asiallista tai että kollega kokee sen häiritseväksi. Jos koet, ettei kiusaajan tai häiritsijän kanssa pysty keskustelemaan tai et uskalla hänelle sanoa suoraan, ota yhteys esimieheen ja kerro, mitä on tapahtunut. Jos epäasiallisesti käyttäytyvä henkilö on esimiehesi, ilmoituksen voi tehdä myös henkilöstöpäällikölle tai esimiehen esimiehelle. Työpaikan työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voi myös olla tukena. 

 

Työturvallisuuslaki edellyttää, että häirinnän kohteeksi joutunut ilmoittaa asiasta työnantajan edustajalle. Tällöin työnantajalle syntyy velvollisuus puuttua asiaan, eli työnantajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin häirinnän estämiseksi. Useilla työpaikoilla onkin ohjesääntö häirintätilanteisiin. Työsuojeluviranomaisen sivuilla on kerrottu kattavasti, mitä on kiusaaminen ja epäasiallinen käytös. Sivuilta löytyy myös tietoa siitä, miten viranomainen voi auttaa.