Perhevapaat

Perhevapaat ovat monelta osin subjektiivisia oikeuksia, eli työnantaja ei voi kieltäytyä vapaan antamisesta, kunhan vapaasta ilmoittaa ajoissa. Työsopimuslain mukaan perhevapaalta ei makseta palkkaa. Useimmissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu, että perhevapailta maksetaan rajatulta ajanjaksolta palkkaa. Työsuhde jatkuu perhevapaan aikana katkeamatta, ellei sitä irtisanota.

Perhevapaasta ilmoittaminen

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Äitiysvapaan alkamista voidaan varhentaa synnytyksen takia tai terveydentilan sitä vaatiessa ja tällöin ilmoitus täytyy tehdä niin pian kuin mahdollista. Samasta syystä voidaan muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettävän isyysvapaan ajankohtaa.

Jos ilmoitusta ei pysty tekemään kahta kuukautta aiemmin puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsenhoidon järjestämisen vuoksi, voi noudattaa kuukauden ilmoitusaikaa. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos tästä ei aiheudu työnantajan toiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan tulee kieltäytyessään antaa selvitys kieltäytymisen perusteena olevista syistä.

Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Kynnys ajankohdan muuttamiselle on varsin korkealla.

Usein kysyttyjä kysymyksiä koskien oikeutta perhevapaisiin:

Äitiysvapaan pituudesta on säädetty sairausvakuutuslaissa ja se on nimenomaan synnyttävälle puolisolle jyvitetty osuus perhevapaista. Äitiysvapaa pidetään siis synnytyksen yhteydessä. Tällä hetkellä äitiysvapaa aloitetaan yleensä 30 päivää ennen laskettua aikaa. Äitiysvapaalta maksetaan Kelan äitiysrahaa.

Useissa työehtosopimuksissa on sovittu siitä, että palkanmaksu jatkuu kolmen kuukauden ajan äitiysvapaan alusta. Kelan maksama äitiysraha maksetaan tältä ajalta työnantajalle.

Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Työnteko on kuitenkin kielletty kahden viikon aikana ennen laskettua aikaa ja kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äitiysrahakauden aikana tehtävä työ. Työskentely vaikuttaa äitiysrahan määrään, paitsi sunnuntaina ja arkipyhinä tehdyn työn osalta.

Erityisäitiysvapaa on tarkoitettu tilanteisiin, jossa raskaana olevan työ vaarantaa hänen tai sikiön turvallisuuden, eikä muuta työtä pystytä järjestämään. Edellytyksenä on, että raskaana oleva on muutoin työkykyinen. Työolosuhteet ovat siis sellaisia, että vaarana on altistua kemiallisille tekijöille tai esimerkiksi tartuntataudeille. Työturvallisuuslaitoksella on neuvontapalvelu, josta voi tiedustella työolojen sopivuutta raskauden aikaiseen työskentelyyn. Tutustu TTL:n neuvontapalveluun.

Erityisäitiysvapaan ajalta maksetaan Kelan erityisäitiysrahaa.

Jos raskauden aikana järjestetään muita tehtäviä, lähtökohta on, että työntekijän peruspalkka pysyy samana. Sen sijaan oikeus erityisiin haitta- ja olosuhdelisiin ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Isyysvapaa on isälle tai äidin puolisolle tarkoitettu perhevapaa. Kelan isyysrahaa voi saada henkilö, joka elää lapsen synnyttäneen äidin kanssa yhteistaloudessa, eikä käy isyysrahakautena töissä tai lapsen juridinen vanhempi, joka asuu muualla, mutta vastaa pääasiassa lapsen hoidosta isyysrahakauden aikana.

Monissa työehtosopimuksissa on sovittu lyhyestä esimerkiksi kuuden päivän palkanmaksujaksosta isyysvapaan ajalta.

Vanhempainvapaata voi pitää kumpi tahansa vanhemmista. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa vähintään 12 arkipäivän pituisessa jaksossa. Vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa.

On myös mahdollista sopia vanhempainrahakauden aikana osa-aikatyöstä. Osa-aikainen vanhempainvapaa perustuu siis sopimukseen. Myös osa-aikatyön keskeyttämisestä tai sen ehtojen muuttamisesta on sovittava. Jos sopimukseen muutoksista ei päästä, työntekijällä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö sekä joko palata kokoaikaiselle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työaikaansa. Osa-aikaiselta vanhempainvapaalta maksetaan osittaista vanhempainrahaa.

Hoitovapaata voi saada lapsensa tai muun taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaata voi pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi muuta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata. Hoitovapaan ajalta maksetaan kotihoidon tukea.

Osittaista hoitovapaata voi saada lapsen tai muun taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Edellytyksenä on, että työntekijä on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Molemmat vanhemmat voivat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

Alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta Kela maksaa joustavaa hoitorahaa. 1.-2. luokkalaisen hoitamisen ajalta Kela maksaa osittaista hoitorahaa.

Osittaista hoitovapaata haetaan kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.

Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi.

Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.

Sateenkaariperheissä perhevapaaoikeudet ja etuudet järjestyvät pääosin samoin periaattein kuin muissakin perheissä. Käytännössä ongelmia voi ilmetä erityisesti silloin, kun vanhempia on useampia kuin kaksi. Lainsäädäntö ei toistaiseksi myöskään huomioi sukupuolten moninaisuutta. Lue lisää eri perhemuodoista Kelan sivuilta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä vuosilomasta ja lapsen tai perheenjäsenen sairastumisesta:

Vuosilomaa kertyy normaalisti äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja tilapäisen hoitovapaan aikana enintään 156 päivän aikana kutakin synnytystä kohden. Hoitovapaalta ei kerry vuosilomaa.

Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta äitiys- eikä isyysvapaan ajalle. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. Vuosiloma voidaan siis antaa esimerkiksi vanhempainvapaan aikana. Tällöin työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka loman ajalta.

Alle 10 vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Työnantajalle pitää ilmoittaa tilapäisestä hoitovapaasta ja arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä on esitettävä luotettava selvitys hoitovapaan perusteesta. Useimmissa työehtosopimuksissa on sovittu, että muutaman päivän tilapäinen hoitovapaa on palkallinen.

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

Alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja voi saada Kelasta erityishoitorahaa.

Omaishoitajalla voi olla oikeus kunnan maksamaan omaishoitorahaan. Lisätietoja saa oman kunnan sosiaalitoimesta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä työhön paluusta, syrjinnästä, työsuhteen päättämisestä ja lomauttamisesta:

Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Jos perhevapaalla olevan sijaiseksi on palkattu toinen työntekijä, ei häntä saa vakinaistaa, jos tämä johtaa perhevapaalla olevan irtisanomiseen. Jos perhevapaalla olevan tehtävät loppuvat muista syistä, pitää perhevapaan jälkeen selvittää, mitä työntekijälle soveltuvaa työtä on tarjolla.

On suositeltavaa, että ennen erityisesti pidemmälle perhevapaalle jäämistä tehdään esimiehen kanssa listaus työtehtävistä. Näin perhevapaan jälkeen molemmille on selvää, mihin tehtävään ollaan palaamassa. Paluun yhteydessä on myös hyvä pitää perehdytys ja käydä läpi työpaikalla tapahtuneet muutokset.

Valitettavasti perhevapaiden pitämiseen liittyy edelleen syrjintää. Äidin pidempi perhevapaa saattaa hidastaa urakehitystä ja isän työpaikalla saatetaan perhevapaan pitämiseen suhtautua ynseästi. Sateenkaariperhe saattaa kohdata vielä enemmän ihmettelyä.

Raskaus tai perhevapaiden käyttäminen ei saa aiheuttaa tai johtaa siihen, että henkilö joutuu huonompaan asemaan työpaikalla. Lue lisää työelämän tasa-arvosta.

Jos ongelmia ilmenee, ole rohkeasti yhteydessä liiton asiakaspalveluun. Luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutettu voi myös olla työpaikalla tukena. Lisäksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettu neuvoo syrjintäasioissa. Lisää tietoa tasa-arvovaltutetun sivuilta. 

Työsopimusta ei saa irtisanoa raskauden takia tai siksi, että työntekijä käyttää oikeutta perhevapaaseen. Työntekijän tulee pyynnöstä esittää selvitys raskaudesta. Jos olet raskaana ja yrityksessä alkaa yt-neuvottelut, kannattaa keskustella luottamusmiehen kanssa tilanteesta, ellet vielä ole kertonut raskaudesta työpaikalla.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän (pois lukien vapaa läheisen hoitamiseksi), katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja osoita irtisanomiselle olevan muita syitä. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän saa irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Jos työpaikalla käydään yt-neuvottelut perhevapaan aikana, pitäisi perhevapaalla olevaa tiedottaa tilanteesta, jos hänen työtehtävänsä ovat neuvotteluiden piirissä. Mikäli työpaikan tilanne on muuttunut perhevapaalta palatessa, täytyy käydä uudet yt-neuvottelut. Jos tilanne on säilynyt samanlaisena ja perhevapaalla olevan tehtävät ovat vähentyneet, on selvitettävä, löytyykö hänelle muita tehtäviä. Jos soveltuvia tehtäviä ei ole, voidaan perhevapaalla oleva irtisanoa. Irtisanomisaika alkaa kulua aikaisintaan perhevapaan päättymisen jälkeen.

Raskauden tai perhevapaan takia ei myöskään saa lomauttaa. Lomauttaminen ei siis esimerkiksi ole sallittua äitiysvapaan palkanmaksun välttämiseksi, vaan lomautukselle on aina oltava muu lakiin perustuva syy eli työn vähentyminen. Jos lomautus osuu perhevapaan kanssa päällekkäin, sovelletaan niin kutsuttua aikaprioriteettiperiaatetta eli ensin alkaneen syyn periaatetta.

Työntekijä saa irtisanoutua perhevapaan aikana ihan samalla tavalla kuin muutoinkin. Vapaa jatkuu irtisanomisajan normaalisti eli palkanmaksuvelvoite ei palaudu irtisanomisajaksi.