Koulutuspolitiikka

Insinööriliiton keskeisiä vaikuttamisen kohteita on laadukkaan insinöörikoulutuksen turvaaminen ja kehittäminen. Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän perusta on duaalimallissa. Se tuottaa työmarkkinoille osaajia sekä tieteellisen tutkimuksen että käytännön osaamisen lähtökohdista. Tämä kahden väylän malli on tärkeä, sillä se mahdollistaa laajan osaamisen hyödyntämisen työelämässä.

Jos asiaa voidaan lähestyä samaan aikaan eri näkökulmista, on todennäköistä, että siihen löydetään useampia ratkaisuja, joista voidaan valita paras. Ammattikorkeakoulujärjestelmän rooli on kouluttaa käytännön osaajia.

Tekniikka pelastaa maailman!

Siihen tarvitaan vain korkeaa ja jatkuvasti päivittyvää osaamista. Koulutuspolitiikka on yksi Insinööriliiton keskeisistä edunvalvonnan kohteista. Suomalainen insinöörikoulutus on kansainvälisesti arvostettua kärkiluokkaa ja siellä se halutaan pitää.

Insinöörikoulutuksessa tärkeitä ovat laatu ja määrä. Koulutuksen pitää olla tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Koulutus tähtää työelämään ja laadukas opetus hyvään työuraan. Jo opiskeluaikana luodut tiiviit työelämäyhteydet ja työharjoittelusta hankittu käytännön kokemus antavat vankan pohjan menestyksekkäälle tulevaisuudelle. Jos koulutusmäärät ovat liian suuria, kaikille valmistuville ei riitä töitä, ei ainakaan insinööritehtäviä. Tämä ei palvele mitään osapuolta – ei yksilöä, elinkeinoelämää eikä yhteiskuntaa. Liian suuret koulutusmäärät heikentävät insinöörien arvostusta, palkkausta ja uramahdollisuuksia.


Insinöörit Suomen kasvun moottoreina

Tulevaisuuden insinöörikoulutus on vetovoimaista, tutkinnon läpäisy on korkeaa ja valmistuneet työllistyvät tekniikan alan tehtäviin erinomaisesti. Ammattikorkeakoulut ovat profiloituneita, ja niiden toiminta on turvattu riittävällä rahoituksella. Alueen elinkeinoelämä tekee vahvaa yhteistyötä paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa.

Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on vähintään 4 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Työelämässä olevien insinöörien osaamisesta huolehditaan. Jokainen insinööri hankkii lisäkoulutusta työuransa aikana. Yhteiskunta ja yritykset kantavat oman vastuunsa osaamisen ylläpidosta. Muuntokoulutuksilla huolehditaan, että insinööritutkinnot vastaavat työelämän tarpeita.

Insinööriliiton tavoittelee koulutuspolitiikan osalta vuonna 2020:

Mahdollisuuksia osaamisen ylläpitoon

  • Työntekijän osaamisen päivittämisestä on tehtävä osa työelämän arkipäivää
  • Muuntokoulutuksen roolia kasvetaan ja rahoituksenjakoa kehitetään
  • Jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi luodaan osaamistilijärjestelmä, jonka rahoittamiseen osallistuu yksilöt, yritykset ja valtio

Monipuolisia osaajia työelämän tarpeisiin

  • Säilytetään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erityispiirteet korkeakoulujärjestelmässä
  • Tutkintomäärien lisäämiselle on kohdennettava lisärahoitus ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen
  • Insinöörien suhdannevaihtelusta johtuvaan kysynnän muutokseen vastataan muuntokoulutuksella
  • Opiskelijoiden tavoiteajassa valmistuminen 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä opinto-ohjauksen resursseja
  • Heikon läpäisyn syyt on selvitettävä

Matemaattis-luonnontieteelliset taidot kunniaan

  • Etenkin tekniikan alalla tarvitaan luma-taitoja > matematiikasta toinen ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettava aine äidinkielen rinnalle
  • Opettajankoulutuksessa otettava huomioon opintoihin hakeutuvien luma-taidot