Työsopimuksen tekeminen ja muutostilanteet

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Insinööriliitto suosittelee työsopimuksen tekemistä kirjallisesti, jolloin on helppo selvittää, mitä on sovittu. Pidemmissä työsuhteissa työntekijällä on aina oikeus saada kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.

Työsopimuksen pitää sisältää vähintään työnteon keskeiset ehdot, jotka ovat

  • Työsopimuksen osapuolet
  • Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
  • Työnteon alkamisajankohta
  • Määräaikaisuuden kesto ja peruste
  • Koeaika
  • Työntekopaikka
  • Työntekijän pääasialliset työtehtävät
  • Sovellettava työehtosopimus
  • Palkka ja muut mahdolliset vastikkeet
  • Palkanmaksukausi
  • Noudatettava työaika
  • Vuosiloman määräytyminen
  • Irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
  • Vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot

Insinööriliitto suosittelee lisäksi sopimaan myös seuraavista asioista:

  • Lomaraha
  • Sairausajan palkka
  • Palkkakehitys
  • Matkakustannusten ja vapaa-ajalla matkustamisen korvaaminen
  • Yrityksen järjestämä koulutus

Työsopimuksen kannattaa sisältää kaikki ehdot, joista on sovittu työsopimusneuvotteluissa. Työsopimuksessa kannata välttää epäselviä tai tulkinnanvaraisia ehtoja. Epäselvät tai tulkinnanvaraiset ehdot kannattaa avata työsopimuksessa. Näin vältetään osapuolten eri tulkintoja ja mahdollisia riitatilanteita.

Työsopimus on aina toistaiseksi voimassa oleva, ellei sitä ole nimenomaan sovittu määräaikaiseksi. Työsopimus voi olla määräaikainen, jos työnantajalla on siihen perusteltu syy, määräaikaisuus perustuu työntekijän aloitteeseen tai se koskee eroamisiän jälkeen tehtävää työtä. Insinööriliitto suosittelee, että määräaikaisuuden syy mainitaan työsopimuksessa.

Perusteltu syy voi esimerkiksi olla sijaisuus, määräaikainen projekti, kertaluonteinen työsuoritus, työn kausiluonteisuus, harjoittelu tai jokin muu työnantajan toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä syy. Määräaikaisuudelle ei ole perustetta, jos työnantajan työvoimantarve on pysyvä.

Pitkäaikaistyöttömän kanssa voi tehdä määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä. Työntekijä katsotaan pitkäaikaistyöttömäksi, kun hän on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana edelliset 12 kuukautta. Määräaikainen työsopimus voi tässä tapauksessa olla enintään vuoden pituinen. Työsopimus voidaan uusia kahdesti, kunhan sopimusten yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta.

Noudatettava työehtosopimus määräytyy yleensä yrityksen toimialan mukaan. Työehtosopimus voi myös olla yrityskohtainen. Jos toimialalla on yleissitova työehtosopimus, niin työehtosopimusta heikommista ehdoista ei voida työsopimuksessa sopia.

Kaikilla toimialoilla ei ole työehtosopimusta. Jos työsuhteeseen ei sovelleta mitään työehtosopimusta, kannattaa työsopimuksessa sopia työntekijälle tärkeistä ehdoista, joista yleensä on sovittu työehtosopimuksessa. Näitä ovat esimerkiksi lomaraha, sairausajan palkka, palkallinen vanhempainvapaa, matkakustannusten ja vapaa-ajalla matkustamisen korvaaminen sekä palkkakehitys.

YTN:n solmimat työehtosopimukset

Työsuhteen aikana työntekijä ei saa ilmaista muille tai käyttää hyödykseen työnantajan liikesalaisuuksia. Työsopimuslain mukainen salassapitovelvollisuus ei ole voimassa työsuhteen päätyttyä. Työntekijän salassapitovelvollisuus voidaan ulottaa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan vain erillisellä salassapitosopimuksella. Salassapitosopimuksessa kannattaa aina selkeästi määritellä se, mitkä tiedot ovat salassa pidettäviä ja kuinka kauan ne on pidettävä salassa. Insinööriliitto suosittelee, että salassapitosopimuksen kesto olisi määritelty enintään 1-2 vuoteen työsuhteen päättymisen jälkeen.

Rikoslaissa on kielletty liikesalaisuuksien ilmaiseminen tai käyttäminen työsuhteen aikana ja kahden vuoden ajan työsuhteen päättymisestä. Tämä kielto koskee kuitenkin vain tilanteita, jossa henkilö tahallisesti ilmaisee tai käyttää tätä tietoa saadakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai toista vahingoittaakseen. Yrityssalaisuuden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus. Myös yrityssalaisuuden rikkomisen yritys on rangaistavaa.

Työntekijä ei saa työsuhteen aikana mennä kilpailijalle töihin tai itse harjoittaa kilpailevaa toimintaa. Työntekijä ei myöskään saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseen. Kilpailevan toiminnan kielto on voimassa koko työsuhteen ajan, eli myös irtisanomisaikana, vaikka työntekijä olisi vapautettu työntekovelvollisuudesta. Kilpaileva toiminta on sallittu työsuhteen aikana, jos työnantaja antaa siihen luvan. Lupa kannattaa pyytää kirjallisesti.

Työsopimuksessa on voitu sopia kilpailukiellosta, joka on voimassa myös työsuhteen päätyttyä. Kilpailukiellolla voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa tai mennä töihin yritykseen, joka kilpailee työnantajan kanssa.

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Erityisen painavan syyn arvioinnissa otetaan muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojelun tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Arvioinnissa otetaan huomioon myös työntekijän asema ja tehtävät. Painavan perusteen arviointi on aina tapauskohtaista. 

Kilpailukieltosopimus on yleensä sallittu, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä. Myös asiakaskunnan säilyttämisintressi voi muodostaa perusteen kilpailukieltosopimukselle yrityksissä, joissa asiakaskunta sitoutuu yritykseen vahvasti esimerkiksi myyntityötä tekevän työntekijän kautta.

Kilpailevalla yrityksellä tarkoitetaan lähtökohtaisesti yritystä, joka tarjoaa samoja tuotteita tai palveluita samalle asiakaskunnalle. Monesti arviointi voi olla hankalaa ja siksi on suositeltavaa määritellä rajoitukset mahdollisemman yksityiskohtaisesti. Kilpailukiellon voi rajata koskemaan vain tiettyjä yrityksiä tai yrityksiä tietyllä toimialalla. Tärkeää olisi rajata kilpailukielto siten, että työntekijä tietää, mitkä yritykset ovat kilpailukiellon piirissä.

Kieltoaika on enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Aika alkaa kulumaan vasta työsuhteen päätyttyä, eli ei irtisanomishetkestä. Kieltoaikaa voidaan pidentää vuoteen, jos sidonnaisuusajalta maksetaan kohtuullinen korvaus. Johtavassa asemassa työskentelevän osalta kieltoaika voi olla pidempi. Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksen ylempää johtoa.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Kilpailukieltosopimus on mitätön, jos se on tehty lainvastaisesti. Kilpailukieltoa ei tule kuitenkaan allekirjoittaa, jos ei ole valmis noudattamaan sitä.

Insinööriliitto muistuttaa, että kilpailukiellot vaikeuttavat työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa tai löytää uutta työpaikkaa. Kilpailukieltoihin ollaan kuitenkin lähiaikoina saamassa parannuksia lakimuutoksella.

Työsopimuksessa sovittujen velvoitteiden rikkomisesta voi lain mukaan seurata vahingonkorvausvelvollisuus. Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää, että työnantajan tulisi pystyä näyttämään aiheutunut vahinko sekä vahingon määrä.

Työsopimuksessa voidaan sopia sopimussakosta, jonka joutuu maksamaan, jos rikkoo työsopimuksessa sovittuja velvoitteita. Sopimussakko laukeaa maksuun riippumatta siitä, onko työnantajalle aiheutunut vahinkoa.

Laissa on määritelty, että sopimussakko kilpailukiellon rikkomisesta saa olla enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Samaa rajoitusta on oikeuskäytännössä  käytetty myös muiden ehtojen sopimussakkoihin. Johtavassa asemassa työskentelevien osalta sakko voi olla suurempi.

Insinööriliitto suosittelee välttämään sopimussakon käyttämistä työsopimuksissa.