Irtisanoutuminen ja työpaikan vaihtaminen

Työntekijä voi irtisanoutua toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta milloin vain ilman perusteluja, mutta irtisanomisaikaa täytyy noudattaa. Irtisanoutuminen kannattaa tehdä kirjallisesti.

Työsopimuslaissa on yleiset säännökset irtisanomisajoista. Irtisanomisaika voi olla sovittu työsopimuksessa tai alan työehtosopimuksessa voi olla siitä määräyksiä. Jos irtisanomisaikaa ei ole sovittu työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa, irtisanomisaika on työntekijän puolelta 14 vrk, jos työsuhde on kestänyt 5 vuotta tai vähemmän. Jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta, irtisanomisaika on yksi kuukausi.

Määräaikainen sopimus sitoo sekä työnantajaa että työntekijää sovitun ajan eikä sitä voi irtisanoa, ellei sopimuksessa ole irtisanomisehtoa. Työsopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä saattaa seurata jopa vahingonkorvausvastuu. Jos työntekijälle tulee tarve irtaantua määräaikaisesta sopimuksesta ennen määräajan päättymistä, kannattaa asiasta keskustella työnantajan kanssa. Usein sopimuksen päättämisestä päästään yhteisymmärrykseen.

Poikkeus sitovuuteen on yli 5 vuodeksi sovittu määräaikainen työsopimus, joka on irtisanottavissa viiden vuoden jälkeen kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Sopimuksessa voi olla koeaikaehto. Tällöin työsuhde voidaan päättää koeaikaan vedoten koeajan kuluessa.

Jos irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhteen päättymispäivä vastaa numeroltaan irtisanomispäivää. Tällöin esimerkiksi yhden kuukauden irtisanomisaikaa noudatettaessa työsuhde irtisanotaan 6.7. ja viimeinen työpäivä on 6.8. Vastaavasti kahden viikon irtisanomisaikaa noudatettaessa, viimeinen työpäivä on irtisanoutumispäivää vastaava viikonpäivä. Maanantaina irtisanoutuminen tarkoittaa, että viimeinen työpäivä on kahden viikon kuluttua oleva maanantai.

Ennen työpaikan vaihtamista kannattaa tarkistaa, onko kilpailukiellosta sovittu jotain. Kilpailukiellolla voidaan rajoitetaan työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa tai mennä töihin yritykseen, joka kilpailee työnantajan kanssa.

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Erityisen painavan syyn arvioinnissa otetaan muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojelun tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Arvioinnissa otetaan huomioon myös työntekijän asema ja tehtävät. Painavan perusteen arviointi on aina tapauskohtaista.

Kilpailukieltosopimus on yleensä sallittu, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä. Myös asiakaskunnan säilyttämisintressi voi muodostaa perusteen kilpailukieltosopimukselle yrityksissä, joissa asiakaskunta sitoutuu yritykseen vahvasti esimerkiksi myyntityötä tekevän työntekijän kautta.

Kieltoaika on enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Aika alkaa kulumaan vasta työsuhteen päätyttyä, eli ei irtisanomishetkestä. Kieltoaikaa voidaan pidentää vuoteen, jos sidonnaisuusajalta maksetaan kohtuullinen korvaus. Johtavassa asemassa työskentelevän osalta kieltoaika voi olla pidempi. Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksen ylempää johtoa.

Kilpailukieltosopimuksessa on myös voitu sopia sopimussakosta, joka lankeaa maksettavaksi, mikäli sopimusta rikotaan. Tällainen sopimussakko ei saa ylittää työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana saamaa palkkaa. Johtavassa asemassa työskentelevän osalta sopimussakko voi olla surempi.

Työsopimus voidaan irtisanoa ennen työsuhteen (työnteon) alkamista noudattaen irtisanomisaikaa. Jos irtisanomisaika on pidempi kuin aika ennen työvelvoitteen alkamista, työtekijä on velvollinen menemään töihin siksi aikaa kunnes irtisanomisaika on päättynyt.

Käytännössä tällaisissa tilanteissa usein sovitaan työsopimuksen päättämisestä ilman työntekovelvollisuutta.