Irtisanoutuminen ja työpaikan vaihtaminen

Työntekijä voi irtisanoutua toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta milloin vain ilman perusteluja, mutta irtisanomisaikaa täytyy noudattaa. Irtisanoutuminen kannattaa tehdä kirjallisesti.

Työsopimuslaissa on yleiset säännökset irtisanomisajoista. Irtisanomisaika voi olla sovittu työsopimuksessa tai alan työehtosopimuksessa voi olla siitä määräyksiä. Jos irtisanomisaikaa ei ole sovittu työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa, irtisanomisaika on työntekijän puolelta 14 vrk, jos työsuhde on kestänyt 5 vuotta tai vähemmän. Jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta, irtisanomisaika on yksi kuukausi.

Määräaikainen sopimus sitoo sekä työnantajaa että työntekijää sovitun ajan eikä sitä voi irtisanoa, ellei sopimuksessa ole irtisanomisehtoa. Työsopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä saattaa seurata jopa vahingonkorvausvastuu. Jos työntekijälle tulee tarve irtaantua määräaikaisesta sopimuksesta ennen määräajan päättymistä, kannattaa asiasta keskustella työnantajan kanssa. Usein sopimuksen päättämisestä päästään yhteisymmärrykseen.

Poikkeus sitovuuteen on yli 5 vuodeksi sovittu määräaikainen työsopimus, joka on irtisanottavissa viiden vuoden jälkeen kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Sopimuksessa voi olla koeaikaehto. Tällöin työsuhde voidaan päättää koeaikaan vedoten koeajan kuluessa.

Jos irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhteen päättymispäivä vastaa numeroltaan irtisanomispäivää. Tällöin esimerkiksi yhden kuukauden irtisanomisaikaa noudatettaessa työsuhde irtisanotaan 6.7. ja viimeinen työpäivä on 6.8. Vastaavasti kahden viikon irtisanomisaikaa noudatettaessa, viimeinen työpäivä on irtisanoutumispäivää vastaava viikonpäivä. Maanantaina irtisanoutuminen tarkoittaa, että viimeinen työpäivä on kahden viikon kuluttua oleva maanantai.

Kilpailukieltosopimuksia koskeva laki on muuttunut vuoden 2022 alussa.

Jos kilpailukiellon pituus enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos kilpailukiellon ajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta. Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita.

Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.

Vuoden 2022 aikana työnantajalla on kuitenkin poikkeuksellisesti oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus päättymään välittömästi. Uusia korvausta koskevia säännöksiä sovelletaan ennen vuotta 2022 solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin vasta vuoden siirtymäajan jälkeen eli 2023 alusta lukien

Työsopimus voidaan irtisanoa ennen työsuhteen (työnteon) alkamista noudattaen irtisanomisaikaa. Jos irtisanomisaika on pidempi kuin aika ennen työvelvoitteen alkamista, työtekijä on velvollinen menemään töihin siksi aikaa kunnes irtisanomisaika on päättynyt.

Käytännössä tällaisissa tilanteissa usein sovitaan työsopimuksen päättämisestä ilman työntekovelvollisuutta.