Lomauttaminen

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai työnantajan aloitteesta tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä. Työttömyysturvan kannalta parasta on, että osa-aikainen lomauttaminen toteutetaan kokonaisina päivinä, ei työpäivää lyhentämällä.

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos hänellä on työsopimuslain mukainen taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.

Lomauttamisesta voidaan näissä edellä mainituissa olosuhteissa myös sopia, mutta tällöin sopimuksesta täytyy käydä ilmi, että se on tehty työnantajan edellä mainitusta tarpeesta ja aloitteesta, jotta se ei johda työttömyysturvassa karenssiaikaan.

Työnantajan on peruutettava työntekijälle ilmoitettu lomautus ennen lomautuksen alkamista, jos sille ei ole enää edellytyksiä. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun työnantajalle ilmaantuu uutta työtä, jota lomautettu kykenee tekemään.

Kun lomautustarve on tullut työnantajan tietoon, tulee työnantajan käydä vähintään 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä YT-neuvottelut. Alle 20 työntekijän yrityksissä tulee antaa lomautusta koskeva ennakkoilmoitus. Se voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti, eikä sen antamiseen liity varsinaista määräaikaa. Ennakkoilmoituksesta on käytävä ilmi lomautuksen peruste, arvioitu laajuus, toteuttamistapa, alkamisajankohta, kesto tai arvioitu kesto. Samalla työnantajan on varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen mahdollisuus kertoa näkemyksensä ennakkoselvityksestä.

Lomauttamisesta on ilmoitettava työntekijälle myös henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, työnantaja voi toimittaa lomautusilmoituksen kirjeitse tai sähköisesti. Ilmoittaminen on tehtävä vähintään 14 kalenteripäivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työehtosopimuksissa on voitu sopia pidemmistä ilmoitusajoista, joten asia kannattaa tarkistaa omaa työtä koskevasta työehtosopimuksesta.

Lisäksi työnantajan on pyynnöstä annettava erillinen lomautustodistus, josta käy ilmi lomautuksen syy, lomautuksen alkamisaika, lomautuksen kesto tai arvioitu kesto. Joskus kassat vaativat tämä todistuksen, mutta yleensä lomautusilmoitus riittää.

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus ottaa vastaan muuta työtä, käyttää palkkaetuna tai työsuhteeseen liittyvän vuokrasopimuksen perusteella käytössään olevaa asuntoa ja käyttää luontoisetuja (esimerkiksi puhelin- tai autoetu), jos niiden on erikseen sovittu säilyvän myös lomautusaikana.

Lomautusaikanakaan ei saa kertoa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia, perustaa kilpailevaa yritystä tai tuottaa muutoin vahinkoa työnantajalle. Et saa mennä töihin myöskään työnantajan suoralle kilpailijalle.

Lomautus ei vaikuta vuosiloman antamiseen tai ilmoitusaikoihin. Työntekijällä on siis oikeus pitää lomaa lomakautena myös lomautettuna ja lomautus ei muuta jo ilmoitettujen lomien ajankohtaa. Vuosiloman aikana työntekijällä on oikeus saada palkkaa normaalisti. Lue lisää vuosiloman antamaisesta ja ilmoitusajoista.

Kokoaikaisessa lomautuksessa vuosilomaa kertyy ensimmäisiltä 30 työpäiviltä. Osa-aikaisessa lomautuksessa vuosilomaa kertyy kuuden kuukauden ajan. Kuuden kuukauden ajanjakso alkaa kuitenkin alusta, jos lyhennetty työviikko jatkuu uuden lomanmääräytymisvuoden puolelle.

Työntekijällä on oikeus irtisanoutua lomautusaikana ilman irtisanomisaikaa, kunhan työnantajan ilmoittamaan työnalkamispäivään on yli seitsemän vuorokautta. Tämä oikeus koskee myös osa-aikalomautusta koko lomautuksen ajan riippumatta siitä, onko irtisanoutumispäivä työ- vai lomautuspäivä. Työsopimus päättyy heti, kun työntekijä toimittaa työsopimuksen irtisanomisilmoituksen työnantajalle. Jos ilmoitus toimitetaan postitse tai sähköisesti, sen katsotaan tulleen työnantajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Lomautetulla työntekijällä on oikeus irtisanoa toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattamalla.

Jos lomautus on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 200 kalenteripäivää, työntekijällä on oikeus päättää työsuhde ja saada korvauksena irtisanomisajan palkka vuosilomakorvauksineen. Sääntö ei koske osa-aikalomautusta. Irtisanomisajan palkka lasketaan tässä tapauksessa työnantajan noudattaman irtisanomisajan mukaan. Koska kysymys on korvauksesta, irtisanomisaikana ei ole työntekovelvollisuutta.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, on työntekijällä oikeus saada irtisanomisajan palkka. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijän lomautusta edelsi lain tai sopimuksen mukainen yli 14 päivän lomautusilmoitusaika. Tästä ohjeesta on voitu poiketa valtakunnallisilla työehtosopimuksilla.

Lomautus voidaan työsopimuslain mukaan ainoastaan päättää. Sen siirtäminen ja väliaikainen keskeyttäminen eivät ole mahdollisia ilman sopimista, mutta asiaa koskevat säännökset kannattaa tarkistaa varmuuden vuoksi vielä omaa työtä koskevasta työehtosopimuksesta. Lomautusta ei voi katkaista keinotekoisesti lain kiertämistarkoituksessa, eikä esimerkiksi vuosiloma katkaise lomautuksen yhdenjaksoisuutta.

Uutta lomautusta ei voi jatkaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä tai vain ensimmäistä lomautusilmoitusta muuttamalla. Näissä tilanteissa työntekijällä on oikeus uuteen lomautusilmoitusaikaan. Tästä asiasta voidaan sopia toisin ainoastaan työehtosopimuksessa.

Työnantaja saa lomauttaa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun ainoastaan tuotannollisella ja taloudellisella irtisanomisperusteella ja niin, että kaikki työ yrityksessä loppuu.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos tämä olisi työssä. Sama koskee niin sanottua sekamuotoista työsopimusta eli määräaikaista työsopimusta, jossa on sovittu mahdollisuudesta irtisanoa työsopimus.