Työajaksi sanotaan sitä aikaa, jonka työntekijä käyttää työntekoon tai on velvollinen olemaan työpaikalla tai muuten työnantajan käytettävissä.

Työaikaa säätelee työaikalaki ja työehtosopimus

Työajasta ja sen määräytymisestä säädetään työaikalaissa. Myös työehtosopimuksissa saattaa olla työaikaa koskevia määräyksiä. Työehtosopimuksen määräykset ovat yleensä työntekijälle työaikalakia edullisempia.

Työaikalaki on yleislaki, jota yleensä sovelletaan lähes kaikkiin työ- ja virkasuhteisiin. Laissa on erikseen lueteltu ne poikkeustilanteet, jolloin työaikalakia ei sovelleta. Työaikalakia ei sovelleta yrityksen johdon tekemään työhön (esimerkiksi toimitusjohtaja). Lakia ei myöskään sovelleta työhön, jota tehdään olosuhteissa, joissa työnantajalla ei ole mahdollisuutta valvoa työajan järjestelyä. Kotona tehtävä tai muu etätyö on aiemmin tästä syystä saatettu rajata työaikalain ulkopuolelle. Tekniikka kuitenkin mahdollistaa nykyisin myös etätyöajan seuraamisen.

Työaikalain tarkoituksena on työntekijän suojelu. Se asettaa vähimmäisrajat lepoajoille ja teetettävälle ylityölle.

Säännöllinen työaika

Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksissa on kuitenkin yleensä sovittu lyhyemmästä työajasta, esimerkiksi 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä niin, että työaika tasoittuu 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

Työajasta voi sopia myös työsopimuksessa, ei kuitenkaan pidempiä aikoja kuin työaikalaissa on määritelty. Työajasta sovittaessa on huomioitava noudatettavan työehtosopimuksen määräykset.

Liukuva työaika

Liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestelyä, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa työtilanteensa ja yksilöllisten tarpeittensa perusteella itse päättää työaikansa: mihin aikaan hän saapuu tai lähtee töistä, toisin sanoen  miten pitkän työpäivän hän kulloinkin tekee.

Työaikalain mukaan säännöllistä työaikaa voi lyhentää tai venyttää enintään neljä tuntia vuorokaudessa.

Joustotyöaika

Uusi työaikalaki mahdollistaa joustotyöaikamallin, jossa työntekijällä on mahdollisuus itse päättää työntuntiensa sijoittelusta työssä, joka on ajasta ja paikasta riippumatonta asiantuntija- ja tietotyötä. Joustotyössä vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Työnantaja puolestaan määrittää tehtävät, tavoitteet sekä kokonaisaikataulun. Joustotyöaika perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Joustotyöaika perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen kirjalliseen sopimukseen, jossa on sovittava viikonpäivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa, viikkolevon sijoittamisesta, mahdollisesta kiinteästä työajasta sekä sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen. Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana.Työajaksi sanotaan sitä aikaa, jonka työntekijä käyttää työntekoon tai on velvollinen olemaan työpaikalla tai muuten työnantajan käytettävissä.

Hae lisätietoa työaikaan liittyvistä seikoista kuten jaksotyöajasta ja vuorotyöstä YTN:n Työsuhdeoppaasta.

Liiton Työelämän pelisäännöt 2 -koulutus keskittyy työaikaan. Tarkista ajankohtainen koulutustarjonta.