Työmarkkina- ja elinkeinopoliittisen edunvalvonnan lisäksi Insinööriliiton toiminnan keskiössä on koulutuspolitiikka. Suomalainen insinöörikoulutus on kansainvälisesti arvostettua kärkiluokkaa ja siellä se halutaan pitää.

Insinöörikoulutuksessa tärkeitä ovat laatu ja määrä. Koulutuksen pitää olla tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Koulutus tähtää työelämään ja laadukas opetus hyvään työuraan. Jo opiskeluaikana luodut tiiviit työelämäyhteydet ja työharjoittelusta hankittu käytännön kokemus antavat vankan pohjan menestyksekkäälle tulevaisuudelle. Jos koulutusmäärät ovat liian suuria, kaikille valmistuville ei riitä töitä, ei ainakaan insinööritehtäviä. Tämä ei palvele mitään osapuolta – ei yksilöä, elinkeinoelämää eikä yhteiskuntaa. Liian suuret koulutusmäärät heikentävät insinöörien arvostusta, palkkausta ja uramahdollisuuksia.

Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän perusta on duaalimallissa. Se tuottaa työmarkkinoille osaajia sekä tieteellisen tutkimuksen että käytännön osaamisen lähtökohdista. Tämä kahden väylän malli on tärkeä, sillä se mahdollistaa laajan osaamisen hyödyntämisen työelämässä. Jos asiaa voidaan lähestyä samaan aikaan eri näkökulmista, on todennäköistä, että siihen löydetään useampia ratkaisuja, joista voidaan valita paras. Ammattikorkeakoulujärjestelmän rooli on kouluttaa käytännön osaajia.

Insinööriliitto seuraa koulutuspoliittista keskustelua tarkkaan ja on mukana vaikuttamassa muutoksiin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Insinöörikoulutuksen tason säilyttäminen nykyisellään ja sen nostaminen palvelee koko insinöörikuntaa. Jos taso laskee, se vaikuttaa myös työelämässä olevien insinöörien ammattitaidon arvostukseen.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (yamk-tutkinnot) luovat insinööreille väylän elinikäiseen oppimiseen ja avaavat heille julkisella sektorilla väylän korkeimpiin tehtäviin. Liitto haluaa rohkaista jäseniään päivittämään osaamistaan ja hankkimaan uutta tietoa jatkotutkintojen muodossa.